Työhyvinvointi – varman tuoton investointi

Liikunnalla hyvinvointia

Tovin aikaa sitten luin Helsingin Sanomista mieleenpainuvan uutisen. Uutisessa kerrottiin Toukolanpuiston koulusta Seinäjoella, jossa liikunta oli otettu osaksi jokaista koulupäivää ja osaksi jokaista oppituntia (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html). Kyse ei ole vain yhden koulun hankkeesta, vaan liikunnan lisääminen on koko kaupungin tavoite. Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

YLE puolestaan julkaisi uutisvideon Jyväskylän Kilpisen koulusta, jossa liikunta oli myös otettu osaksi kouluarkea (http://yle.fi/urheilu/3-9354355). Nämä esimerkkitapaukset eivät ole suinkaan ainoita kouluja, joissa näin on tehty. Laajemminkin on huomattu, että liikunnalla positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja jaksamiseen, kuten videon alakoululainenkin toteaa ”liikunta virkistää aivoja ja jaksaa taas ajastella ja laskea sitä matikkaa”.

Taukoliikunta kuuluu osaksi työpäivää. Weelasta siihen saa loistavan kaverin.

Lisää kilpailukykyä

Kilpailukyvyn ja suuremman voiton tavoittelun takia työpaikoilla on käytetty paljon voimavaroja työn tehostamiseen. Läpimenoaikoja on laskettu ja prosesseja hiottu, tehokkaampia työkaluja hankittu, ostettu robotteja ja uusia tuotantokoneita, kehitetty automaatiota ja älyä. On investoitu. On sijoitettu rahaa siinä uskossa, että investointi maksaisi itsensä korkojen kera takaisin. Parempina tuotteina, tuotannon tehokkuutena jne. Investoimalla on säästetty.

Minulle on joskus opetettu, että suurimmat säästöt saadaan sieltä, missä on suurimmat menot. Mitä jos työntekijäkulut vievät leijonanosan yrityksen kassavirrasta. Miten silloin voidaan säästää ja tehostaa?  Miten suunnittelutoimistoissa, virastoissa, pankeissa, työnjohdossa… , työpaikoilla, jossa työn tehokkuus on ajattelussa, luovuudessa, yhteishengessä ja työpaikan ilmapiirissä. Miten lisätään tehokkuutta ja tuottavuutta – jolloin vähemmällä saadaan enemmän? Ihmiselle kun ei voi lisätä päivityksillä älyä ja nopeutta (ainakaan vielä), kuten koneille.

Investoinnille tuottoa

Investoimalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan saada sijoitukselle moninkertainen, jopa kuusinkertainen, tuotto. Eli kun laitetaan euro eteenpäin, saadaan kuusi tilalle. Kuitenkin usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Säästöt syntyvät sairauspoissaolojen vähentymisenä ja tehokkuuden parantumisella. Tehokkuutta parantavat monet asiat. Hyvinvoinnin kasvaessa työilmapiiri paranee, ajattelu tehostuu ja luovuus lisääntyy, työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen ilme ja brändiarvo kasvaa jne. Hyvinvoiva ihminen näyttää myös ulospäin hyvinvoivalta, se toimii yrityksen käyntikorttina ulospäin ja on osa markkinointia. Jokainen työntekijä on siis itsessään osa markkinointia.

Hyvinvointi tai pahoinvointi, ihan kummalta kantilta sen haluaa ajatella, ei ole mikään merkityksetön seikka. Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan puutteellisen työhyvinvoinnin hinta on Suomelle 41 miljardia vuodessa. Siellä olisi ”löysää rahaa” tarjolla niille, jotka haluavat saada etua kilpailijoihin ja parantaa kilpailukykyä.

Ps. Hyvä tapa investoida hyvinvointiin on panostaa työpaikkaliikuntaan. Käy tutustumassa weelaan ja tilaa se ennakkoon! Vielä on ennakkotilaajan edut voimassa. Toimitukset alkavat tammikuussa.

-Miikka

 

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html

http://yle.fi/urheilu/3-9354355

http://yle.fi/uutiset/3-8639642

Työhyvinvointi

 

 

 

 

 

Mistä messuilla puhuttiin?

Matkalla kohti Tamperetta karavaanin tunnelma oli jännittynyt: näkevätkö ihmiset sen mitä me Weelassa näemme? Ja näittehän te, eikä me sitä epäiltykkään – jännitettiin vain. Vastaanotto oli lämmin ja innostunut, kiitos siitä jokaiselle messulaiselle. Saimme paljon ruusuja ja tulppaaneja palautteen muodossa, tottakai myös pari hieman kuihtuneempaa kukkaa. Kokonaisuudessaan Weelan osalta messut menivät loistavasti. Nyt vauhdilla vastaamaan kysyntään, jotta te pääsette pian vetreyttämään kehoa työn lomassa ja treenaamaan työliikunnan merkeissä. (Saa tämän laitteen ostaa tottakai jo kotiinkin.) Tässä blogikirjoituksessa käsitellään niitä aiheita, jotka olivat messuilla esillä.

tampereen-tyohyvinvointi-messut-weela
Weelan ständi Tampereen Työhyvinvointi -messuilla

Messuilta jäi käteen monia hedelmällisiä keskusteluja Weelasta, työolosuhteista, ilmapiiristä, työn aiheuttamista fyysisistä haasteista, taukoliikunnasta ja vaikka mistä muusta. Messuilla kyselyyn vastanneista 50%:lla järjestetään työpaikkaliikuntaa ja 99% uskoo liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia työntekoon. Tästä huolimatta kaikilla ei ole mahdollisuutta työpaikkaliikuntaan, miksi? Tauko- ja työpaikkaliikunnalle on tänä päivänä kysyntää, tämä oli hyvin havaittavissa keskusteluiden ilmapiiristä. Mieltä lämmitti erityisesti se, että vastanneista istumatyöläisistä yli 70% käyttäisi Weelaa työpäivän aikana. Työntekijät  ovat valmiita tekemään töitä paremman (työ)hyvinvoinnin eteen ja työnantajat satsaavat tähän enenevissä määrin. Käsitys liikunnan positiivisista vaikutuksista työhön, on siirtymässä uskomuksista käytäntöön ja työyhteisöt etsivät itselleen parhaita tapoja tämän toteuttamiseen.

taukojumppa-huoltoaseman-pihallla-viitasaari
Taukojumppa ilman verkkovirtaan Viitasaaren upeissa maisemissa

Mikä Weelassa sitten viehättää? Laitteen suomalaisuus ja desing herättivät ständin ohikulkijoiden huomion – WeelaTrainer ominaisuus sai messuilijat kiinnostumaan. Weelan desing ja näppärä koko miellyttää silmää. Se herätti toisaalta myös hämmennystä, miten tuon näköinen laite voi olla niin tehokas ja monipuolinen. Laitetta testanneet kehuivat helppokäyttöisyyttä, vastuksen tuntumaa ja useat olivat kiinnostuneita, kuinka vastus tuotetaan laitteeseen. Se tuotetaan Weelaan sähköisesti, mutta laitteella voi harjoitella myös ilman verkkovirtaa. Tällöin virta tulee laitteen sisällä olevasta akusta, jota harjoittelija lataa treenatessaan.

WeelaTrainer ihastuttaa monipuolisuudellaan. Kyseessä on applikaatio, jonka käyttäjä voi ladata omaan puhelimeensa tai vaikka yrityksen tablettiin. Jokainen harjoittelija kirjautuu ohjelmaan omilla käyttäjätunnuksilla ja yhdistää laitteet keskenään bluetoothin avulla. Weelaa käytetään tällä ohjelmalla, sieltä saa muun muassa vastuksen vaihdettua parilla klikkauksella. WeelaTrainer tarjoaa valmiiksi suunniteltuja taukojumppia sekä harjoitusohjelmia. Näissä ohjelmissa on lähdetty siitä, ettei taukojumppaajan/harjoittelijan tarvitse itse miettiä mitään. Sieltä löytyy ohjausvideot, toistolaskuri ja valmiiksi suunnitellut vastukset – eli homma on treeniä vaille valmis. WeelaTrainerissä on myös mahdollisuus suunnitella omat ohjelmat ja se kerää kaiken datan ylös myöhempää tarkastelua varten. Lisäksi sieltä löytyy kuntotesti ja tavotteiden saavuttamista seuraava liikuntakello. Siinä WeelaTrainerin mahdollisuuksista tiivistetysti. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka helposti Weelaa ohjataan.

                                         weelatrainer-applikaation-selausnakyma-treenaa     weelatrainer-applikaation-selausnakyma-profiili

Weelan ennakkomyynti alkaa 10.10.2016. Mikäli olet kiinnostunut saamaan lisätietoa tästä suomalaisesta innovaatiosta, ota meihin yhteyttä. Sinulla on myös mahdollisuus osallistua Weelan arvontaan  facebookissa. Osallistumalla voit voittaa omaksi tämän minikuntosalin. Weelalta toivotetaan kaikille osallistuneille arpaonnea!

 

Weela Työhyvinvointi -messuilla

Takana on tuhansia työtunteja, satoja suunnitelman muutoksia, pari kyyneltä ja kymmeniä heureka-hetkiä. Sitä on viilattu, testattu, purettu ja kasattu parhaaksi mahdolliseksi. Ja nyt se on valmis!

Weela -kuntolaite

Weela on valmis esittäytymään julkisesti. Ole ensimmäisten joukossa, jotka pääsevät tätä kuntolaitetta kokeilemaan. Me pakataan nämä minikuntosalit autoon ja ajellaan Kempeleestä Tampereen Työhyvinvointi -messuille 13.9-15.9.2016. Messuilta löydät meidät joka päivä klo 10-16 välillä messupaikalta A1009.

Tuotekehityksen aikana useat tuttavat ovat kummastelleet, mistä pienikokoinen laite saa tuotettua vastuksensa jopa 100kg asti. Onko se totta tai edes mahdollista? No onhan se ja tämä on Oulun omien Pelle Pelottomien ansiota. Vastaavaa ei ole olemassa, eikä minulla sen puoleen vastausta, mitä muttereita pojat ovat yhdistelleet. Tärkeintä on kuitenkin, että meille laite toimii vain nappia painamalla. Halusit sitten tehdä taukojumppaa tai kasvattaa lihasvoimaa.

Weela - kuntolaite

Weelasta tuli pieni ja pippurinen paketti, jota on helppo liikutella ja mukava katsoa. Sitä ei tarvitse työntää kotona sängyn alle piiloon ja toimistossakaan se ei vaadi isoa tilaa, mikä helpottaa huomattavasti pikaisen treenin tai taukojumpan tekemistä. Eikä sen puoleen treenin sisällöstäkään tarvitse murehtia, Weela ohjelmoi nekin valmiiksi sinun omien tavotteiden mukaisesti. Ellet sitten halua itse päättää mitä teet, sekin on tottakai mahdollista.

Kuulostaa melko hyvältä, eikö totta? Tätä pakettia on mahdollisuus päästä testaamaan Työhyvinvointi -messuilla ensimmäistä kertaa ikinä.  Koska sanonta ”ei makeaa mahan täydeltä” on puhkikulutettu kieltofraasi, vetäisemme siltä maton alta ihan kokonaan. Messuilla voit osallistua arvontaan, jonka tuotepalkintona on tottakai Weela. Osallistumalla arvontaan sinulla on mahdollisuus olla koko Suomen ensimmäinen Weelan omistaja! Ja ei hätää,  tulemme järjestämään saman arvonnan myös facebookissa, jotta kaikki voivat osallistua. Käy tykkäämässä sivusta, pysyt ajantasalla. Jes, Tampereella nähdään!

MITÄ Mahdollisuus tutustua Weelaan
MISSÄ Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) / Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere / Messupaikka A1009
MILLOIN 13.9-15.9.2016 klo 10-16

Weela-vaaka-valk             Tyohyvinvointi_logo_web_627

Vaihtoehto liikuntasetelille?

Olin kesällä 2013 töissä Raahessa Rautaruukin tehtaalla. Sain työsuhde-etuna lunastaa liikuntaseteleitä puolella niiden käyvästä arvosta. Ajattelin liikunnallisesti aktiivisena ihmisenä, että setelit tulevat nopeasti käytettyä, joten hamstrasin niitä niin paljon kuin sain. Käyväthän ne maksuvälineenä melkein missä vain urheiluharrastuksessa. Lompakkoni paksuus kaksinkertaistui liikuntaseteleiden määrästä ja myhäilin tyytyväisenä. Voimassaoloaikaakin oli runsaasti, vuoden 2014 loppuun saakka.

Vuoden 2014 lopulla havahduin. Vuosi oli kulunut ja liikuntaseteleitä oli jäljellä lähes yhtä suuri määrä kuin olin edellisenä vuonna hankkinut. Kovasti yritin aivosolujani käyttää, että mihin saisin nämä kaikki setelit upotettua. Sitten välähti. Marssin Zimmariin ja hankin satsin uimakortteja. Niissä ei ollut voimassaoloaikaa. Se tuli huomattua, kun puskin kortin samaan korttitaskuun lukioaikaisen opiskelija uimakortin viereen, joka oli hankittu vuonna 2009. No, aloitin uimaharrastuksen ja kävin lasteni kanssa kerran viikossa uimassa, ja tänä päivänä on kaikki uimakortitkin kulutettu loppuun.

Miksi liikuntasetelit olivat minulle niin työläitä kuluttaa? Ne eivät itsessään motivoineet lisäämään liikuntaa, vaan harrastin niitä samoja lajeja, joita harrastin ennen liikuntaseteleiden saamista, pelasin jääkiekkoa ja kävin lenkillä. Liikuntasetelit eivät vaikuttaneet millään muotoa minun liikuntatapoihini. Toki myöhemmin aloitin uimaharrastuksen lasten kanssa, mutta sen olisin aloittanut joka tapauksessa 🙂

uinti weela liikuntaseteli

En ole ainut, jolle liikuntaseteleiden käyttäminen ei olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella. 87 % työnantajista tukee henkilöstöliikuntaa jollakin tasolla ja yleisin tukimuoto on tarjota liikuntaseteleitä työntekijöille. Kuitenkin jopa 40 % työntekijöistä jättää liikuntaseteliedut kokonaan käyttämättä! Miksi liikuntasetelit sitten ovat niin käytetty tapa tukea työpaikkaliikuntaa? Se vain yksinkertaisesti on niin helppo ja vaivaton tapa työnantajalle. Mutta onko se kuitenkaan paras työntekijän näkökulmasta?

Ongelmana liikuntaseteleissä on se, että niitä käyttävät eniten ne, jotka liikkuisivat myös ilman seteleitä. Vähän liikkuvalle liikuntaseteli ei ole tarpeeksi hyvä motivaattori, joka saa lähtemään liikkeelle. Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville. Ja ennen kaikkea yrittää löytää keinot, jotka tukevat pitkäjänteistä liikkumista.

Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville.

Voisitko sinä työnantajana miettiä jotakin toista ratkaisua liikuntaseteleiden tilalle tai toimisiko sinulle työntekijänä jokin toinen tapa paremmin? Toimisiko mahdollisuus liikkua työaikana? Hankkisitteko liikuntavälineitä työpaikalle? Voisiko Weela olla ratkaisu? Weela tuo työpaikalle kuntosalin ominaisuudet pienoiskoossa ja se on myös helppo kuljettaa kotiin kunnon treeniä varten! Katso lisää etusivulta www.weela.fi.

-Miikka

Sairauspoissaolot kuriin liikkumalla – lue miten?

Mitä hyötyä minulle on liikunnasta? Siitä, että juoksen tai pyöräilen töihin, riuhdon puntteja kuntosalilla tai harjoittelen Finlandiahiihtoon. Tai kiskon polttopuita peräkärryyn. Tai teen muuta jotakin lihaksia väsyttävää ja hengitystä kiihdyttävää, kuten esimerkiksi treenaan Weela-kuntolaitteella.
No liikunnan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:
säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

Tuossahan on jo sellainen lista, että järkisyillä liikkumattomuutta on vaikea perustella.
Mutta onko liikunnalla vaikutusta työhyvinvointiin ja työkustannuksiin?
Tutkimusten mukaan on, ja helpoimmin syy-yhteys löytyy sairauspoissaolojen kautta. Sairauspoissaolon hinta on keskimäärin 351 €/päivä ja luonnollisesti sairauden hinta nousee suhteessa sairastavan henkilön tehtävän tärkeyteen työyhteisössä.liikunta weela
Terveystalo tutki sairauspoissaolojen syitä ja tutkimukseen osallistui 500 000 ihmistä. Suurin syy sairauspoissaoloihin olivat selkäkivut, toisena flunssa, kolmantena masennus, neljäntenä polvivaivat ja viidentenä olkapäävaivat. Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Sairauspoissaolojen kustannuksista 80% tulee 20% henkilöstöstä. Keneen siis tulee kohdistaa liikuntapanostus. Kannattaa luonnollisesti motivoida ja pienentää kynnystä liikuntaan niiden kohdalla, jotka muuten liikkuvat vähän. Taloudellinen hyöty saadaan silloin, kun saadaan se pieni 20% riskiryhmä liikkuvammaksi. Pieninkin määrä liikuntaa auttaa, eikä kaikista tarvitse koskaan tullakaan himoliikkujia.

Tutkimuksessa flunssa oli toiseksi yleisin syy heti selkävaivojen jälkeen. Voiko flunssaa ehkäistä liikunnalla? Voi, mutta flunssan kohdalla asia ei ole niin yksiselitteinen. Liikunnan suhde vastustuskykyyn on U -kirjaimen muotoinen käyrä. Jos et liiku ollenkaan, niin vastustuskyky on heikko, mutta jos liikut todella paljon, niin vastustuskyky on heikko. Paras vastustuskyky on tavallisella kuntoliikkujalla ja riski sairastus myös flunssaan on pienin.

Masennus oli em. tutkimuksessa sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisin syy. Voisiko liikunnalla vaikuttaa masennukseenkin? Hyvä terveys kirjoittaa, että liikunta lievittää masennusta ja vaikuttaa myös ennaltaehkäisevänä keinona tehokkaasti. Mielialan on havaittu kohentuvan liikunnalla jo 3-4 päivässä. Tuloksiin ei tarvitse rehkiä joka päivä, vaan tunti 2-3 päivänä viikossa riittää.

Lisäksi liikunta työpaikalla on merkittävä positiivinen sosiaalinen tekijä. Parhaimmillaan se yhdistää työntekijöitä, parantaa työpaikan ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Siksi työpaikkaliikunnan merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Siis kaikki liikkumaan.

Lataa myös ilmainen opas terveeseen työyhteisöön – tehosta työtä ja vähennä sairauspoissaoloja liikkumalla. Opas lähetetään sähköpostiisi välittömästi. Ellei opas näy saapuneissa viesteissä, tarkista myös roskaposti.

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

Lähteitä luettavaksi:

Työikäisten liikkuminen – ongelmana lihaskuntoharjoittelu

Suositukset

Miten paljon sinä liikut viikossa? Terveyssuositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa reippaasti tai 1,25 tuntia rasittavasti. Sen lisäksi tulisi harjoittaa liikehallintaa ja lihaskuntoa 2 kertaa viikossa. No mitä nämä sitten tarkoittavat käytännössä? Reipasta liikuntaa ovat mm. työmatkaliikunta, kotityöt, kävely. Rasittavaa liikuntaa ovat puolestaan kuntouinti, juoksu, pallopelit jne. Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi harjoituttaa esimerkiksi kuntosalilla, kuntopiirissä tai tasapainoharjoituksilla. Kokonaisuudessaan liikuntaa tulisi olla noin 3 tuntia viikossa. Terveyden eteen pitää tehdä oikeasti töitä.

Todellisuus

Miten työikäiset liikkuvat Suomessa? Tutkitaan hetki tilastoja. Vain noin joka kymmenes työikäinen liikkuu suositusten mukaisesti. Huomattavasti useampi – noin puolet työikäisistä – täyttää suositukset kestävyysliikunnan osalta. Ongelmana on nimenomaan lihaskuntoharjoittelun vähäisyys, vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisten liikuntaharrastus. Toinen mielenkiintoinen tilastofakta on, että vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastamisen trendi on ollut kasvava jo 40 vuotta, eivät terveyssuositukset siltikään täyty. Miksi näin? Yksi iso syy on, että työmatkaliikunnan että työliikunnan määrä on laskenut vielä jyrkemmin kuin vapaa-ajan liikunnan määrä on kasvanut.

Kun työn luonne on muuttunut istuvaksi ja fyysisen työn määrä vähenee yhteiskunnan kehityksen myötä vuosi vuodelta, on myös työnantajan vastuulla järjestää liikuntaa. Istumatyöläiselle vapaa-ajan liikunta ei näytä yksistään riittävän. Tärkeää olisi panostaa taukoliikkumiseen ja työmatkaliikkumiseen ja järjestää työntekijöille sekä välineitä että aikaa. Mutta vieläkin tärkeämpää on tsempata ja kannustaa liikkumaan ja ottaa työpaikkaliikkuminen koko työyhteisöä yhdistäväksi tekijäksi.

Istumatyön lisääntyminen ja yhteiskunnan automatoisoituminen lisäävät tarvetta työapikkaliikunnalle.
Istumatyön lisääntyminen kasvattaa työapaikkaliikunnan tarvetta.

Liikunnan vaikutukset työhteisössä

Missä lihaskuntoharjoittelun vähäisyys sitten näkyy? Muun muassa sairauspoissaoloissa ja nimenomaan tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, joita on noin kolmannes kaikista sairauksista. Kaikkein eniten sairauspoissaoloja aiheuttaa selkävaivat. Syy selkävaivojen yleisyyteen löytyy ennen kaikkea liiasta istumisesta ja heikosta lihaskunnosta.

Yle uutisoi syyskuussa 2015 ohjelmistotalosta, joka oli saanut vähennettyä kolmanneksen sairauspoissaoloista panostamalla työpaikkaliikuntaan ja työhyvinvointiin. Uutisen mukaan yrittäjää ilahdutti kuitenkin sairauspoissaolojen vähenemistäkin enemmän henkilökunnan parempi jaksaminen ja sitä kautta työn tehokkuuden paraneminen.

Panostaminen työpaikkaliikuntaan on pieni investointi yritykselle ja maksaa itsensä monin kerroin itsensä takaisin, mutta ennen kaikkea se on vahva signaali työntekijöille, että he ovat tärkeitä ja heitä arvostetaan.

Hae ilmaiset vinkit, kuinka tehostaa työtä ja vähentää sairauspoissaoloja liikkumalla, lataamalla ilmainen opas. Opas lähetetään sähköpostiisi heti. Jos se ei näy saapuneet kansiossa, muista katsoa myös roskaposti.

-Miikka

Lähteet: