Työhyvinvointi – varman tuoton investointi

Liikunnalla hyvinvointia

Tovin aikaa sitten luin Helsingin Sanomista mieleenpainuvan uutisen. Uutisessa kerrottiin Toukolanpuiston koulusta Seinäjoella, jossa liikunta oli otettu osaksi jokaista koulupäivää ja osaksi jokaista oppituntia (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html). Kyse ei ole vain yhden koulun hankkeesta, vaan liikunnan lisääminen on koko kaupungin tavoite. Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

YLE puolestaan julkaisi uutisvideon Jyväskylän Kilpisen koulusta, jossa liikunta oli myös otettu osaksi kouluarkea (http://yle.fi/urheilu/3-9354355). Nämä esimerkkitapaukset eivät ole suinkaan ainoita kouluja, joissa näin on tehty. Laajemminkin on huomattu, että liikunnalla positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja jaksamiseen, kuten videon alakoululainenkin toteaa ”liikunta virkistää aivoja ja jaksaa taas ajastella ja laskea sitä matikkaa”.

Taukoliikunta kuuluu osaksi työpäivää. Weelasta siihen saa loistavan kaverin.

Lisää kilpailukykyä

Kilpailukyvyn ja suuremman voiton tavoittelun takia työpaikoilla on käytetty paljon voimavaroja työn tehostamiseen. Läpimenoaikoja on laskettu ja prosesseja hiottu, tehokkaampia työkaluja hankittu, ostettu robotteja ja uusia tuotantokoneita, kehitetty automaatiota ja älyä. On investoitu. On sijoitettu rahaa siinä uskossa, että investointi maksaisi itsensä korkojen kera takaisin. Parempina tuotteina, tuotannon tehokkuutena jne. Investoimalla on säästetty.

Minulle on joskus opetettu, että suurimmat säästöt saadaan sieltä, missä on suurimmat menot. Mitä jos työntekijäkulut vievät leijonanosan yrityksen kassavirrasta. Miten silloin voidaan säästää ja tehostaa?  Miten suunnittelutoimistoissa, virastoissa, pankeissa, työnjohdossa… , työpaikoilla, jossa työn tehokkuus on ajattelussa, luovuudessa, yhteishengessä ja työpaikan ilmapiirissä. Miten lisätään tehokkuutta ja tuottavuutta – jolloin vähemmällä saadaan enemmän? Ihmiselle kun ei voi lisätä päivityksillä älyä ja nopeutta (ainakaan vielä), kuten koneille.

Investoinnille tuottoa

Investoimalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan saada sijoitukselle moninkertainen, jopa kuusinkertainen, tuotto. Eli kun laitetaan euro eteenpäin, saadaan kuusi tilalle. Kuitenkin usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Säästöt syntyvät sairauspoissaolojen vähentymisenä ja tehokkuuden parantumisella. Tehokkuutta parantavat monet asiat. Hyvinvoinnin kasvaessa työilmapiiri paranee, ajattelu tehostuu ja luovuus lisääntyy, työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen ilme ja brändiarvo kasvaa jne. Hyvinvoiva ihminen näyttää myös ulospäin hyvinvoivalta, se toimii yrityksen käyntikorttina ulospäin ja on osa markkinointia. Jokainen työntekijä on siis itsessään osa markkinointia.

Hyvinvointi tai pahoinvointi, ihan kummalta kantilta sen haluaa ajatella, ei ole mikään merkityksetön seikka. Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan puutteellisen työhyvinvoinnin hinta on Suomelle 41 miljardia vuodessa. Siellä olisi ”löysää rahaa” tarjolla niille, jotka haluavat saada etua kilpailijoihin ja parantaa kilpailukykyä.

Ps. Hyvä tapa investoida hyvinvointiin on panostaa työpaikkaliikuntaan. Käy tutustumassa weelaan ja tilaa se ennakkoon! Vielä on ennakkotilaajan edut voimassa. Toimitukset alkavat tammikuussa.

-Miikka

 

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html

http://yle.fi/urheilu/3-9354355

http://yle.fi/uutiset/3-8639642

Työhyvinvointi