Työikäisten liikkuminen – ongelmana lihaskuntoharjoittelu

Suositukset

Miten paljon sinä liikut viikossa? Terveyssuositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa reippaasti tai 1,25 tuntia rasittavasti. Sen lisäksi tulisi harjoittaa liikehallintaa ja lihaskuntoa 2 kertaa viikossa. No mitä nämä sitten tarkoittavat käytännössä? Reipasta liikuntaa ovat mm. työmatkaliikunta, kotityöt, kävely. Rasittavaa liikuntaa ovat puolestaan kuntouinti, juoksu, pallopelit jne. Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi harjoituttaa esimerkiksi kuntosalilla, kuntopiirissä tai tasapainoharjoituksilla. Kokonaisuudessaan liikuntaa tulisi olla noin 3 tuntia viikossa. Terveyden eteen pitää tehdä oikeasti töitä.

Todellisuus

Miten työikäiset liikkuvat Suomessa? Tutkitaan hetki tilastoja. Vain noin joka kymmenes työikäinen liikkuu suositusten mukaisesti. Huomattavasti useampi – noin puolet työikäisistä – täyttää suositukset kestävyysliikunnan osalta. Ongelmana on nimenomaan lihaskuntoharjoittelun vähäisyys, vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisten liikuntaharrastus. Toinen mielenkiintoinen tilastofakta on, että vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastamisen trendi on ollut kasvava jo 40 vuotta, eivät terveyssuositukset siltikään täyty. Miksi näin? Yksi iso syy on, että työmatkaliikunnan että työliikunnan määrä on laskenut vielä jyrkemmin kuin vapaa-ajan liikunnan määrä on kasvanut.

Kun työn luonne on muuttunut istuvaksi ja fyysisen työn määrä vähenee yhteiskunnan kehityksen myötä vuosi vuodelta, on myös työnantajan vastuulla järjestää liikuntaa. Istumatyöläiselle vapaa-ajan liikunta ei näytä yksistään riittävän. Tärkeää olisi panostaa taukoliikkumiseen ja työmatkaliikkumiseen ja järjestää työntekijöille sekä välineitä että aikaa. Mutta vieläkin tärkeämpää on tsempata ja kannustaa liikkumaan ja ottaa työpaikkaliikkuminen koko työyhteisöä yhdistäväksi tekijäksi.

Istumatyön lisääntyminen ja yhteiskunnan automatoisoituminen lisäävät tarvetta työapikkaliikunnalle.
Istumatyön lisääntyminen kasvattaa työapaikkaliikunnan tarvetta.

Liikunnan vaikutukset työhteisössä

Missä lihaskuntoharjoittelun vähäisyys sitten näkyy? Muun muassa sairauspoissaoloissa ja nimenomaan tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, joita on noin kolmannes kaikista sairauksista. Kaikkein eniten sairauspoissaoloja aiheuttaa selkävaivat. Syy selkävaivojen yleisyyteen löytyy ennen kaikkea liiasta istumisesta ja heikosta lihaskunnosta.

Yle uutisoi syyskuussa 2015 ohjelmistotalosta, joka oli saanut vähennettyä kolmanneksen sairauspoissaoloista panostamalla työpaikkaliikuntaan ja työhyvinvointiin. Uutisen mukaan yrittäjää ilahdutti kuitenkin sairauspoissaolojen vähenemistäkin enemmän henkilökunnan parempi jaksaminen ja sitä kautta työn tehokkuuden paraneminen.

Panostaminen työpaikkaliikuntaan on pieni investointi yritykselle ja maksaa itsensä monin kerroin itsensä takaisin, mutta ennen kaikkea se on vahva signaali työntekijöille, että he ovat tärkeitä ja heitä arvostetaan.

Hae ilmaiset vinkit, kuinka tehostaa työtä ja vähentää sairauspoissaoloja liikkumalla, lataamalla ilmainen opas. Opas lähetetään sähköpostiisi heti. Jos se ei näy saapuneet kansiossa, muista katsoa myös roskaposti.

-Miikka

Lähteet: