Sisu ja soveltaminen – Menipä maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Ei alkanut 3 kausi kovin hyvin


Ma: Väsytti. Hyvin kevyt juoksulenkki, lihaskuntoharjoitukset.

Ti: Väsytti. Hyvin kevyt kävelylenkki. Lihaskuntoharjoitukset.

Ke: Väsytti. Vein roskat.

To: Väsytti. En vienyt roskia.

Pe: Väsytti. Lähdettiin asuntoautolla reilun viikon lomamatkalle

Lomalla:  maastopyöräilyä ja lenkkeilyä metsässä.

Tuntui kivalta juosta ja pyöräillä mäkisiä maastoja. Ukonilma rankkasateineen yllätti useammin kuin kerran, mutta sekään ei haitannut. Kevennettyä harjoittelua metsäreiteillä lätynheiton muodossa. Ja Weelalla on eittämätön etu – kuntosali siellä missä sinäkin. Viikko meni tosi kivasti!


Takaisin arkeen ja kohtaamiseen

Joskus lenkillä saa seuraa toisesta kuntoilijasta ja näin kävi minullekin. Kohtasimme lenkkini alussa olevassa risteyksessä. Lenkkikaveri kertoi lähteneensä 20km aamulenkille ja minä puolestani sanoin suunnitelleeni 60km aamupyöräilyä. Näin mentiin, alkumatka mukavasti rupatellessa. Pian kävi ilmi, että kaverini oli kovakuntoinen aktiiviharrastaja – “puoliammattilainen” – jolle erilaisista kilpailuista oli kertynyt kotiintuomisina koko joukko pystejä ja muita palkintoja. Tämä näkyi vauhdissa. Yritin taistella mukana, mutta puhumaan en enää pystynyt, tuloksena vain heikkoja niinpä ja joopa puuskahduksia. Toivonani oli, että kestäisin 10km kohdalle, jolloin kaverini suunnitelmien mukaan kääntyisi kotiinpäin.  Ja sitten kuulin tuon musertavan lauseen – “kun sattui näin mukavasti yhteinen lenkki, niin jospa minäkin kiertäisin tuon kuuskympisen.”

Silmissä musteni, yritin hymyillä, varmaan meni lähinnä irvistykseksi, mutta ääntä en enää saanut. Periksi ei annettu. Jalat huusivat tuskasta, keuhkot tuntuivat olevan repeämässä, mutta mukana tultiin. Keskustelu  osaltani jäi muutamaan päännyökkäykseen. Näin matka taittui, ja tuon 60km yhdessä pyöräiltyämme, kaverini kääntyessä kotiinsa menevälle tielle, hän sanoi: on paljon mukavampi pyöräillä kun on juttukaveri. Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Jakson loppuun ja seuraavan alkuun mahtui myös lapin matka, juoksua ja maastopyöräilyä Enontekiöllä. Pöyrisjärven ympäristö on todella mukavaa pyöräilymaastoa,  siellä voi halutessaan yhdistää pyöräilyn esim. vaellukseen ja kalastukseen. Näin mekin teimme.  Liikunta tuntui taas tosi mukavalta. Eikä edes renkaan puhkeaminen vesisateessa keskellä yötä 3km päässä leiristä tuntunut rassaavan. Ihmeellinen tuon lapin vaikutus ihmismieleen. Noilla lapin palkisilla muistelin keskustelua “valmentajani” kanssa. Nuo kannustavat sanat – “et tule onnistumaan- ja jos paino lähtisikin, kaikki lähtisi lihaksista, JOS ET PUREUDU RUOKAILUTOTTUMUKSIIN”. Niinpä arkioloissa täytin uskollisesti ruokapäiväkirjaa ja ajatuksena oli lapista tultaessa käynnistää oikein ohjauksessa ruoka-ja liikuntaremontti. Mutta suunnitelmat muuttuivat.

Jo lapissa tunsin silmässäni näkömuutoksia ja kotona oikeaan silmään ilmaantui varjo. Tämän aiheutti verkkokalvon irtauma, jonka hoitona on muun muassa 6 viikon rasitus- ja urheilukielto. Eli näillä mennään. Niin, paino on nyt 86kg eli 4kg lähtötasoa alempi.

-Mane

Lue myös aikaisempi Menipä Maneksi blogi – Laihdutushaasteen alkutaival: 

Laihdutushaasteen alkutaival – Menipä Maneksi

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
mauno

Yksi kommentti artikkeliin ”Sisu ja soveltaminen – Menipä maneksi”

Vastaa