Sairauspoissaolot kuriin liikkumalla – lue miten?

Mitä hyötyä minulle on liikunnasta? Siitä, että juoksen tai pyöräilen töihin, riuhdon puntteja kuntosalilla tai harjoittelen Finlandiahiihtoon. Tai kiskon polttopuita peräkärryyn. Tai teen muuta jotakin lihaksia väsyttävää ja hengitystä kiihdyttävää, kuten esimerkiksi treenaan Weela-kuntolaitteella.
No liikunnan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:
säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

Tuossahan on jo sellainen lista, että järkisyillä liikkumattomuutta on vaikea perustella.
Mutta onko liikunnalla vaikutusta työhyvinvointiin ja työkustannuksiin?
Tutkimusten mukaan on, ja helpoimmin syy-yhteys löytyy sairauspoissaolojen kautta. Sairauspoissaolon hinta on keskimäärin 351 €/päivä ja luonnollisesti sairauden hinta nousee suhteessa sairastavan henkilön tehtävän tärkeyteen työyhteisössä.liikunta weela
Terveystalo tutki sairauspoissaolojen syitä ja tutkimukseen osallistui 500 000 ihmistä. Suurin syy sairauspoissaoloihin olivat selkäkivut, toisena flunssa, kolmantena masennus, neljäntenä polvivaivat ja viidentenä olkapäävaivat. Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Sairauspoissaolojen kustannuksista 80% tulee 20% henkilöstöstä. Keneen siis tulee kohdistaa liikuntapanostus. Kannattaa luonnollisesti motivoida ja pienentää kynnystä liikuntaan niiden kohdalla, jotka muuten liikkuvat vähän. Taloudellinen hyöty saadaan silloin, kun saadaan se pieni 20% riskiryhmä liikkuvammaksi. Pieninkin määrä liikuntaa auttaa, eikä kaikista tarvitse koskaan tullakaan himoliikkujia.

Tutkimuksessa flunssa oli toiseksi yleisin syy heti selkävaivojen jälkeen. Voiko flunssaa ehkäistä liikunnalla? Voi, mutta flunssan kohdalla asia ei ole niin yksiselitteinen. Liikunnan suhde vastustuskykyyn on U -kirjaimen muotoinen käyrä. Jos et liiku ollenkaan, niin vastustuskyky on heikko, mutta jos liikut todella paljon, niin vastustuskyky on heikko. Paras vastustuskyky on tavallisella kuntoliikkujalla ja riski sairastus myös flunssaan on pienin.

Masennus oli em. tutkimuksessa sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisin syy. Voisiko liikunnalla vaikuttaa masennukseenkin? Hyvä terveys kirjoittaa, että liikunta lievittää masennusta ja vaikuttaa myös ennaltaehkäisevänä keinona tehokkaasti. Mielialan on havaittu kohentuvan liikunnalla jo 3-4 päivässä. Tuloksiin ei tarvitse rehkiä joka päivä, vaan tunti 2-3 päivänä viikossa riittää.

Lisäksi liikunta työpaikalla on merkittävä positiivinen sosiaalinen tekijä. Parhaimmillaan se yhdistää työntekijöitä, parantaa työpaikan ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Siksi työpaikkaliikunnan merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Siis kaikki liikkumaan.

Lataa myös ilmainen opas terveeseen työyhteisöön – tehosta työtä ja vähennä sairauspoissaoloja liikkumalla. Opas lähetetään sähköpostiisi välittömästi. Ellei opas näy saapuneissa viesteissä, tarkista myös roskaposti.

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

Lähteitä luettavaksi:

Vastaa