Blogi

Sisu ja soveltaminen – Menipä maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Ei alkanut 3 kausi kovin hyvin


Ma: Väsytti. Hyvin kevyt juoksulenkki, lihaskuntoharjoitukset.

Ti: Väsytti. Hyvin kevyt kävelylenkki. Lihaskuntoharjoitukset.

Ke: Väsytti. Vein roskat.

To: Väsytti. En vienyt roskia.

Pe: Väsytti. Lähdettiin asuntoautolla reilun viikon lomamatkalle

Lomalla:  maastopyöräilyä ja lenkkeilyä metsässä.

Tuntui kivalta juosta ja pyöräillä mäkisiä maastoja. Ukonilma rankkasateineen yllätti useammin kuin kerran, mutta sekään ei haitannut. Kevennettyä harjoittelua metsäreiteillä lätynheiton muodossa. Ja Weelalla on eittämätön etu – kuntosali siellä missä sinäkin. Viikko meni tosi kivasti!


Takaisin arkeen ja kohtaamiseen

Joskus lenkillä saa seuraa toisesta kuntoilijasta ja näin kävi minullekin. Kohtasimme lenkkini alussa olevassa risteyksessä. Lenkkikaveri kertoi lähteneensä 20km aamulenkille ja minä puolestani sanoin suunnitelleeni 60km aamupyöräilyä. Näin mentiin, alkumatka mukavasti rupatellessa. Pian kävi ilmi, että kaverini oli kovakuntoinen aktiiviharrastaja – “puoliammattilainen” – jolle erilaisista kilpailuista oli kertynyt kotiintuomisina koko joukko pystejä ja muita palkintoja. Tämä näkyi vauhdissa. Yritin taistella mukana, mutta puhumaan en enää pystynyt, tuloksena vain heikkoja niinpä ja joopa puuskahduksia. Toivonani oli, että kestäisin 10km kohdalle, jolloin kaverini suunnitelmien mukaan kääntyisi kotiinpäin.  Ja sitten kuulin tuon musertavan lauseen – “kun sattui näin mukavasti yhteinen lenkki, niin jospa minäkin kiertäisin tuon kuuskympisen.”

Silmissä musteni, yritin hymyillä, varmaan meni lähinnä irvistykseksi, mutta ääntä en enää saanut. Periksi ei annettu. Jalat huusivat tuskasta, keuhkot tuntuivat olevan repeämässä, mutta mukana tultiin. Keskustelu  osaltani jäi muutamaan päännyökkäykseen. Näin matka taittui, ja tuon 60km yhdessä pyöräiltyämme, kaverini kääntyessä kotiinsa menevälle tielle, hän sanoi: on paljon mukavampi pyöräillä kun on juttukaveri. Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Jakson loppuun ja seuraavan alkuun mahtui myös lapin matka, juoksua ja maastopyöräilyä Enontekiöllä. Pöyrisjärven ympäristö on todella mukavaa pyöräilymaastoa,  siellä voi halutessaan yhdistää pyöräilyn esim. vaellukseen ja kalastukseen. Näin mekin teimme.  Liikunta tuntui taas tosi mukavalta. Eikä edes renkaan puhkeaminen vesisateessa keskellä yötä 3km päässä leiristä tuntunut rassaavan. Ihmeellinen tuon lapin vaikutus ihmismieleen. Noilla lapin palkisilla muistelin keskustelua “valmentajani” kanssa. Nuo kannustavat sanat – “et tule onnistumaan- ja jos paino lähtisikin, kaikki lähtisi lihaksista, JOS ET PUREUDU RUOKAILUTOTTUMUKSIIN”. Niinpä arkioloissa täytin uskollisesti ruokapäiväkirjaa ja ajatuksena oli lapista tultaessa käynnistää oikein ohjauksessa ruoka-ja liikuntaremontti. Mutta suunnitelmat muuttuivat.

Jo lapissa tunsin silmässäni näkömuutoksia ja kotona oikeaan silmään ilmaantui varjo. Tämän aiheutti verkkokalvon irtauma, jonka hoitona on muun muassa 6 viikon rasitus- ja urheilukielto. Eli näillä mennään. Niin, paino on nyt 86kg eli 4kg lähtötasoa alempi.

-Mane

Lue myös aikaisempi Menipä Maneksi blogi – Laihdutushaasteen alkutaival: 

Laihdutushaasteen alkutaival – Menipä Maneksi

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
mauno

Mistä messuilla puhuttiin?

Matkalla kohti Tamperetta karavaanin tunnelma oli jännittynyt: näkevätkö ihmiset sen mitä me Weelassa näemme? Ja näittehän te, eikä me sitä epäiltykkään – jännitettiin vain. Vastaanotto oli lämmin ja innostunut, kiitos siitä jokaiselle messulaiselle. Saimme paljon ruusuja ja tulppaaneja palautteen muodossa, tottakai myös pari hieman kuihtuneempaa kukkaa. Kokonaisuudessaan Weelan osalta messut menivät loistavasti. Nyt vauhdilla vastaamaan kysyntään, jotta te pääsette pian vetreyttämään kehoa työn lomassa ja treenaamaan työliikunnan merkeissä. (Saa tämän laitteen ostaa tottakai jo kotiinkin.) Tässä blogikirjoituksessa käsitellään niitä aiheita, jotka olivat messuilla esillä.

tampereen-tyohyvinvointi-messut-weela
Weelan ständi Tampereen Työhyvinvointi -messuilla

Messuilta jäi käteen monia hedelmällisiä keskusteluja Weelasta, työolosuhteista, ilmapiiristä, työn aiheuttamista fyysisistä haasteista, taukoliikunnasta ja vaikka mistä muusta. Messuilla kyselyyn vastanneista 50%:lla järjestetään työpaikkaliikuntaa ja 99% uskoo liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia työntekoon. Tästä huolimatta kaikilla ei ole mahdollisuutta työpaikkaliikuntaan, miksi? Tauko- ja työpaikkaliikunnalle on tänä päivänä kysyntää, tämä oli hyvin havaittavissa keskusteluiden ilmapiiristä. Mieltä lämmitti erityisesti se, että vastanneista istumatyöläisistä yli 70% käyttäisi Weelaa työpäivän aikana. Työntekijät  ovat valmiita tekemään töitä paremman (työ)hyvinvoinnin eteen ja työnantajat satsaavat tähän enenevissä määrin. Käsitys liikunnan positiivisista vaikutuksista työhön, on siirtymässä uskomuksista käytäntöön ja työyhteisöt etsivät itselleen parhaita tapoja tämän toteuttamiseen.

taukojumppa-huoltoaseman-pihallla-viitasaari
Taukojumppa ilman verkkovirtaan Viitasaaren upeissa maisemissa

Mikä Weelassa sitten viehättää? Laitteen suomalaisuus ja desing herättivät ständin ohikulkijoiden huomion – WeelaTrainer ominaisuus sai messuilijat kiinnostumaan. Weelan desing ja näppärä koko miellyttää silmää. Se herätti toisaalta myös hämmennystä, miten tuon näköinen laite voi olla niin tehokas ja monipuolinen. Laitetta testanneet kehuivat helppokäyttöisyyttä, vastuksen tuntumaa ja useat olivat kiinnostuneita, kuinka vastus tuotetaan laitteeseen. Se tuotetaan Weelaan sähköisesti, mutta laitteella voi harjoitella myös ilman verkkovirtaa. Tällöin virta tulee laitteen sisällä olevasta akusta, jota harjoittelija lataa treenatessaan.

WeelaTrainer ihastuttaa monipuolisuudellaan. Kyseessä on applikaatio, jonka käyttäjä voi ladata omaan puhelimeensa tai vaikka yrityksen tablettiin. Jokainen harjoittelija kirjautuu ohjelmaan omilla käyttäjätunnuksilla ja yhdistää laitteet keskenään bluetoothin avulla. Weelaa käytetään tällä ohjelmalla, sieltä saa muun muassa vastuksen vaihdettua parilla klikkauksella. WeelaTrainer tarjoaa valmiiksi suunniteltuja taukojumppia sekä harjoitusohjelmia. Näissä ohjelmissa on lähdetty siitä, ettei taukojumppaajan/harjoittelijan tarvitse itse miettiä mitään. Sieltä löytyy ohjausvideot, toistolaskuri ja valmiiksi suunnitellut vastukset – eli homma on treeniä vaille valmis. WeelaTrainerissä on myös mahdollisuus suunnitella omat ohjelmat ja se kerää kaiken datan ylös myöhempää tarkastelua varten. Lisäksi sieltä löytyy kuntotesti ja tavotteiden saavuttamista seuraava liikuntakello. Siinä WeelaTrainerin mahdollisuuksista tiivistetysti. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka helposti Weelaa ohjataan.

                                         weelatrainer-applikaation-selausnakyma-treenaa     weelatrainer-applikaation-selausnakyma-profiili

Weelan ennakkomyynti alkaa 10.10.2016. Mikäli olet kiinnostunut saamaan lisätietoa tästä suomalaisesta innovaatiosta, ota meihin yhteyttä. Sinulla on myös mahdollisuus osallistua Weelan arvontaan  facebookissa. Osallistumalla voit voittaa omaksi tämän minikuntosalin. Weelalta toivotetaan kaikille osallistuneille arpaonnea!

 

Weela Työhyvinvointi -messuilla

Takana on tuhansia työtunteja, satoja suunnitelman muutoksia, pari kyyneltä ja kymmeniä heureka-hetkiä. Sitä on viilattu, testattu, purettu ja kasattu parhaaksi mahdolliseksi. Ja nyt se on valmis!

Weela -kuntolaite

Weela on valmis esittäytymään julkisesti. Ole ensimmäisten joukossa, jotka pääsevät tätä kuntolaitetta kokeilemaan. Me pakataan nämä minikuntosalit autoon ja ajellaan Kempeleestä Tampereen Työhyvinvointi -messuille 13.9-15.9.2016. Messuilta löydät meidät joka päivä klo 10-16 välillä messupaikalta A1009.

Tuotekehityksen aikana useat tuttavat ovat kummastelleet, mistä pienikokoinen laite saa tuotettua vastuksensa jopa 100kg asti. Onko se totta tai edes mahdollista? No onhan se ja tämä on Oulun omien Pelle Pelottomien ansiota. Vastaavaa ei ole olemassa, eikä minulla sen puoleen vastausta, mitä muttereita pojat ovat yhdistelleet. Tärkeintä on kuitenkin, että meille laite toimii vain nappia painamalla. Halusit sitten tehdä taukojumppaa tai kasvattaa lihasvoimaa.

Weela - kuntolaite

Weelasta tuli pieni ja pippurinen paketti, jota on helppo liikutella ja mukava katsoa. Sitä ei tarvitse työntää kotona sängyn alle piiloon ja toimistossakaan se ei vaadi isoa tilaa, mikä helpottaa huomattavasti pikaisen treenin tai taukojumpan tekemistä. Eikä sen puoleen treenin sisällöstäkään tarvitse murehtia, Weela ohjelmoi nekin valmiiksi sinun omien tavotteiden mukaisesti. Ellet sitten halua itse päättää mitä teet, sekin on tottakai mahdollista.

Kuulostaa melko hyvältä, eikö totta? Tätä pakettia on mahdollisuus päästä testaamaan Työhyvinvointi -messuilla ensimmäistä kertaa ikinä.  Koska sanonta ”ei makeaa mahan täydeltä” on puhkikulutettu kieltofraasi, vetäisemme siltä maton alta ihan kokonaan. Messuilla voit osallistua arvontaan, jonka tuotepalkintona on tottakai Weela. Osallistumalla arvontaan sinulla on mahdollisuus olla koko Suomen ensimmäinen Weelan omistaja! Ja ei hätää,  tulemme järjestämään saman arvonnan myös facebookissa, jotta kaikki voivat osallistua. Käy tykkäämässä sivusta, pysyt ajantasalla. Jes, Tampereella nähdään!

MITÄ Mahdollisuus tutustua Weelaan
MISSÄ Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) / Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere / Messupaikka A1009
MILLOIN 13.9-15.9.2016 klo 10-16

Weela-vaaka-valk             Tyohyvinvointi_logo_web_627

Monipuolinen kuntolaite pieneen tilaan

Kotikuntolaitteiden yksi tärkeimmäksi koetuista ominaisuudesta on sen koko tai paremminkin sen pienuus. Moni ostopäätös on jäänyt tekemättä sen takia, ettei kotona ole sopivaa tilaa kuntolaitteelle. Sen ymmärtää hyvin, sillä ajatuksenakin iso kuntokeskus pienessä kerrostalokaksiossa puistattaa. Muutenkin niin rajalliselle tilalle keksitään parempaankin käyttöä. Eikä tilannetta helpota se, että yleensä kuntolaitteiden ulkonäköä ei ole suunniteltu katseita, vaan kuntoilua varten, joten ne halutaan pitää vieraiden silmiltä piilossa.

Nurkkaan ahdetut isot kuntolaitteet ovatkin monesti kaikkea muuta kuin houkuttelevan näköisiä. Suuren kokonsa vuoksi ne vievät ympäriltään kaiken elintilan. Niimpä niille löytyy äkkiä uusia käyttötarkoituksia, kuten vaaterekkinä tai pyyhkeen kuivatustelineenä toimiminen.

Kotona ei tarvitse miettiä, miltä näytän kuntoillessa, punoittavatko posket tai pömpöttääkö maha tai onko treenivaatteissa ruokatahroja. Kotona voi liikkua sen näköisenä kuin huvittaa tarvitsematta miettiä: ”mitähän muut minusta ajattelevat?”.

Miksi sitten kuntolaite pitää hankkia kotiin? Eikö kuntosalille meno olisi kaikkein helpoin valinta? Ei kaikille. Todella monet meistä vieroksuvat kuntoilla toisten seurassa. Kotona ei tarvitse miettiä, miltä näytän kuntoillessa, punoittavatko posket tai pömpöttääkö maha tai onko treenivaatteissa ruokatahroja. Kotona voi liikkua sen näköisenä kuin huvittaa tarvitsematta miettiä: ”mitähän muut minusta ajattelevat?”.

Ainoa järkevä kuntolaitehankinta on käyttöön tuleva laite. Kotikuntolaite ei saa jäädä varastoon tai autotallin nurkkiin pyörimään. Se pitää olla helposti saatavilla, kun sitä tarvitsee. Se tulee olla helposti siirrettävissä ja sen pitää olla säilytettävissä pienessä tilassa.

Weela on kehitetty tähän tarpeeseen. Pieni koko mahdollistaa Weelan hankittavaksi pieneen yksiöön tai toimistoon. Säilytysasennossaan Weela vie lattiatilaa vain noin 20 cm x 70 cm ja käyttöasennossaankin se mahtuu 60 cm x 70 cm kokoiseen tilaan. Weelan siirtely huoneesta toiseen onnistuu helposti kahvasta kantamalla.

Tyylikkään ulkomuotonsa ansiosta Weelaa ei tarvitse edes yrittää piilottaa vieraiden katseilta, vaan se saa olla keskeisellä paikalla olohuoneessa. Ja mikä parasta, ominaisuuksista ei tarvitse tinkiä yhtään! Monipuolisuudessa Weela pärjää isoille kotikuntokeskuksillekin.

Haluaisitko sinä pieneen tilaan mahtuvan monipuoliseen lihaskuntoharjoitteluun sopivan laitteen? Tutustu Weelaan

-Miikka

Laihdutushaasteen alkutaival – Menipä Maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10 kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Ensimmäiset kolme viikkoa

Ei tästä tullutkaan pelkkää menestystarinaa. Siis liikunnan suhteen. Usein jouduin pakottamaan itseni liikkumaan ja usein en jaksanut edes pakottaa. Laiskuus voitti. Huomisen muuttaminen nyt-tapahtumaksi on yllättävän vaikeaa peruslaiskalle luonteelle. Kuitenkin joka viikko ylitin itselleni asettamani 6 tunnin liikuntamäärän ja useimmiten koin liikkumisen mielekkäänä. Vaikeinta oli lähteä tekemään varsinaista harjoitusta. Sen sijaan kävellen tai pyöräillen kauppaan yms. lähteminen tuntui helpolta.

Juoksulenkin maisemaa
Laihdutushaasteen juoksulenkit taittuvat näissä maisemissa.

Tekemässäni Weelan alkukartoituksessa havaittiin liikunnassani  puutetta sekä lihaskunto- että kestävyysliikunnan määrässä. Molempia pyrin siis edistämään. Liikunnan teho ja laatu jäivät tällä jaksolla aivan oman harkintani varaan, viisasta neuvonantajaa  ei hankkeella vielä ole.

Lihaskuntoharjoittelun luonnollinen muoto tänä jaksona oli sepelin lapionti ja kärräys sekä puiden pilkkominen. Kuntosalille ei ollut tarvetta mennä.

Kestävyysharjoittelut tulivat noista kauppareissuista, hillasuolla rämpimisestä, marjapaikkojen etsimisestä maastopyörällä, nurmikon leikkuusta ja tietenkin varsinaisista harjoituksista – juoksu, polkujuoksu , pyöräily, maastopyöräily ja kävely. Pyöräilymatkat vaihtelivat maastopyäräilyn 10-30 km matkoista maantiepyöräilyn 50-80 km matkoihin. Juoksumatkat vaihtelivat maastojuoksun 5 kilometristä 5-12 km asfalttijuoksuihin. Ja kävelymatkojen pituus vaihteli 5-15 kilometriin. Syke, silloin kuin sitä mittasin, vaihteli 120 ja 160 välillä. Yleensä pyrin pitämään vauhdin niin hiljaisena, että syke pysyi 120 ja 140 välillä.  Ja uskokaa tai älkää, mutta joskus noilla reissuilla jopa nauroin itsekseni ääneen.

Sunnuntaiaamun 11 km juoksulenkin ajatuksia

”Juoksu – ajattelin itsekseni – ehkä tämä minusta on juoksua, mutta tuolta tienviereltä katsottaessa parempi sana olisi varmaan raaahustaminen tai laahustaminen tai ehkä vielä parempi termi on lyllertäminen. Näin siis lyllersin eturepun heiluessa rytmikkäästi sivulta toiselle.  Yllättäin näin suoran päässä värikkään urheilupaidan, joka pikku hiljaa läheni – selkäpuolelta. Mutta tosiaankin vain pikkuhiljaa. Mutta suora oli pitkä ja ajatuksiin tuli jo sellainenkin yllättävä mahdollisuus, että joudun ohittamaan edellä olevan juoksijan. Näin matka eteni ja lopulta olin jo niin lähellä tätä edelläkulkijaa, että erotin tämän minua selvästi vanhemman rouvan olevan kävelylenkillä. Ja lopulta hän kääntyi  sivukadulle, ettei minun tarvinnutkaan pinnistää viimeisiä voimanrippeitä ohitukseen”

”Näin siis lyllersin eturepun heiluessa rytmikkäästi sivulta toiselle.  Yllättäin näin suoran päässä värikkään urheilupaidan, joka pikku hiljaa läheni – selkäpuolelta.”

Mikähän siinä on, että liikkuminen mielletään usein niin kovin ryppyotsaiseksi, ettei kohtalotoveri, lenkkipolulla vastaantuleva hölkkääjä, saa minkäänmoista huomiota, ei edes nyökkäystä. Minulla oli onni saada viettää pari viikkoa Floridassa muutama vuosi sitten ja tällöin aina kaikki vastaantulevat liikkujat tervehtivät ja osa toivotti hyvää päivää. Jopa maantietä amusella ajavat Harrikkalaiset nostivat kättä aamuvirkulle lenkkeilijälle. Tästä innostuneena päätin omalta osaltani ottaa tavan käyttöön myös täällä suomen hiihto-. juoksu-, kävely- ja pyörälenkeillä, lapin vaelluksillahan tämä tapa on kyllä täysin tuttu, mutta useimmiten olen täällä saanut nyökytellä yksikseni…

Mistä motivaattori?

Mikä on tämän jakson yhteenveto? Lähteminen on vaikeaa, mutta varsinaineisesti liikkuminen tuntui hyvältä.  Tähän lähtemisen tuskaan pitäisi miettiä motivaattoria. Yksi olisi tietenkin  päättää osallistuminen Thriathlonin pitkän matkan kisaan 2 vuoden kuluttu, mikä kyllä tuntuisi hyvältä haasteelta, mutta silloin olisin taas tilanteessa, jossa yksi iso projekti hallitsisi muuta elämää. Ei siis kiitos sitä. Yhdessä lähteminen voisi olla tehokas tapa saada itsensä liikkeelle, mutta itse liikunta ei eri tavoin liikkuville  välttämättä tuntuisi hyvältä.  Some tarjoaa yhden motivoivan tavan. Viesti tai reittikuvaus ystävältä, ”taas se on tehty”, saa usein riittävän motivation aikaan.

Ja paino. Se on laskenut  3 viikossa 2,5 kg. Kesälomamatkojen takia en tiedä haasteeseen alkaneen ystäväni edesottamuksia, mutta ehkä ensikerralla enemmän.

-Mane

Lue myös aikaisempi Menipä Maneksi blogi – Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia

Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia – Menipä Maneksi

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

Suomalaisten liikkuminen – lihaskunto huolestuttaa

Kehityksen varjopuoli?

Aiemmassa blogikirjoituksessani (https://www.weela.fi/tyopaikkaliikunta-avain-hyvinvointiin/) näytin kuvaajan, jossa havainnollistettiin työssä tapahtuvan liikunnan vähenemistä viime vuosikymmeninä. Verrattaessa työn kuvan muutoksia 70 -luvulta tähän päivään, on ero hurja. Miksi näin? Esimerkiksi tehtaitten linjastotyöntekijät ovat siirtyneet raskaasta fyysisestä työstä näyttöpäätteiden täyttämiin valvomoihin. Samoilta istuinsijoilta tutkaillaan koko linjaston toimintaa poistumatta paikalta juuri muualle kuin syömään tai vessaan.

Kun maanviljelijä täytti ennen päivänsä kantaessaan ruokaa eläimilleen, hoitaa tänään robotit ja ruokinta-automaatit raskaan työn hänen puolestaan. Kun arkkitehti töistä saapuessaan vaihtoi haalarit niskaan ja lähti nurmikkoa leikkaamaan, istahtaa hän tänä päivänä sohvalle ja katselee, kun ruohonleikkuurobotti pitää pihaa kunnossa.

Ihminen on älykäs olento menemään sieltä, mistä aita on matalin ja älykäs keksimään erilaisia apuvälineitä, jotka tehostavat työtä ja helpottavat elämää.

Aika muuttuu ja työt muuttuvat. Ihminen on älykäs olento menemään sieltä, mistä aita on matalin ja älykäs keksimään erilaisia apuvälineitä, jotka tehostavat työtä ja helpottavat elämää. Markkinoilla nämä tuotteet aivan revitään käsistä. Mukavaahan se on, kun elämä helpottuu, mutta yleensä unohtuu terveysnäkökulma. Kun työt kevenevät, fyysiset työt vähentyvät ja elämä passivoituu, alkaa se näkyä omassa terveydessä ja hyvinvoinnissa. Jos mikään ei korvaa sitä menetettyä hyöty-/työliikuntaa, viikon liikunta annokset tippuvat. Silloin fyysinen kunto rapistuu ja energiat eivät riitä koko päiväksi.

Suomalaisten liikkuminen

Seuraava kaavio havainnollistaa hyvin, miten suomalaiset liikkuvat. Huolestuttavaa on, että vain 10 % suomalaisista täyttävät liikuntasuositukset sekä lihaskuntoliikunnan että kestävyyskunnon osalta. Kestävyyskunto on suomalaisilla ihan hyvällä tolalla, mutta lihaskunnossa on paljon parannettavaa. Alle viidesosa suomalaisista täyttää lihaskuntoliikunnan suositukset. Lihaskuntoliikunnan puute näkyy tilastoissa mm. sairauspoissaoloina. Tuki- ja liikuntaelinvammat ovatkin yleisin sairauspoissaolojen syy.

Kestävyyskunto on suomalaisilla ihan hyvällä tolalla, mutta lihaskunnossa on paljon parannettavaa. Alle viidesosa suomalaisista täyttää lihaskuntoliikunnan suositukset.

Suomalaisten liikkuminen ikäryhmittäin
Suomalaisten liikkuminen ikäryhmittäin

Tuumasta toimeen

Miten teidän työntekijänne liikkuvat? Mihin ryhmään sinä kuulut? Liikkumattomuus on kuin tikittävä aikapommi. Vähäisellä liikunnalla voi pärjätä jonkin aikaa, mutta ennen pitkää vaikeudet alkavat, jos lihaksisto ei ole kunnossa. Selkä ja hartiat alkavat oireilla, jotka johtavat usein pitkiin sairaslomajaksoihin tai jopa työkyvyttömyyteen.

Weela on kehitetty tähän tarpeeseen. Me halusimme tehdä laitteen, jolla pienennämme kynnystä lihaskuntoliikunnan aloittamiseen. Weela mahdollistaa kuntoilun siellä, missä se ennen ei ollut mahdollista. Weelan avulla kuntosalin ominaisuudet saadaan pieneenkin toimistoon tai olohuoneeseen. Haluamme olla eturintamassa edistämässä suomalaisten hyvinvointia.

-Miikka

Lataa ilmainen opas työpaikkaliikunnan lisäämiseen https://www.weela.fi/tyohyvinvointi/

Tilaston lähde:  http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

 

 

Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia – Menipä Maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10 kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Elämäntaparemontti – vähentämistä vai lisäämistä

Kohti elämänkevättä yli 60 vuotiaana? No ei sentään. Mutta…työmäärän nyt vähentyessä ja sitä myöten luovuuden lisääntyessä – siitä lisää vaikka mainiossa Juha Hakalan kirjassa “luova laiskuus” – iskostui mieleeni myös ajatus kaikenpuolisesta keventämisestä,  “downshiftauksesta”. Eihän nykysuomessa olisi varaa puhua hiljentämisestä, mutta ehkä oikeampaa olisikin puhua järkeistämisestä ja laajemmasta omien resurssien käyttöönotosta. Filosofi Saarisen termein “sivupöydän käyttöönotosta”ja sitä kautta ehkä uusista omien voimavarojen ja ihmisten välisen yhteistyön uudesta tasosta. Tilasta, jossa olisi enemmän aikaa lähimmäisille, itselle, ajatuksille , unelmille ja mielenkiintoiselle tekemiselle. Ja innovaaatioille. Ja omalla kohdallani siihen liityisi itsestäänselvänä asiana myös painon hilaaminen alaspäin. Minun tapauksessani se tapahtuisi korvaamalla tarkoitukseton hippasu uusilla asioilla, myös  liikunnalla. Ja korvaamalla suunnitellun liikkumisen aika ”huomenna” ajalla ”nyt”. Homma kun vaatii ensin aloittamisen ja sitten jatkamisen.

Liikkeelle

Aivan oikein, vastoin kaikkia oppeja, joissa vakuutetaan painonpudotuksen ja elämäntaparemontin kulmakivenä olevan ruokailun, “liikunnalla painoa ei pysty pudottamaan”. Mutta minä kun pidän liikkumisesta, vaikka se vielä miellyttävämmän tekemisen – makoilun – takia onkin jäänyt vähälle. Ja nyt kun Weela on mahdollistamassa lihaskuntoharjoittelun vaivattomasti kotona, mikä sopii downshifthenkeen ja minun uuteen imagooni, niin otetaan mielen syövereistä kummunnut haaste vastaan: 6 kuukautta ja 10 kiloa. Liikunnalla. Liikunnaksi käsitän paitsi juoksun, pyöräilyn, maastopyöräilyn, polkujuoksun, uinnin, weela –ja kuntosaliharjoittelun myös geokätköilyn, melonnan, frisbeegolfin, vaelluksen, marjastuksen, sienestyksen, metsätyön, kalastuksen, valokuvauksen, lintupongauksen ja myös mökillä puuhastelun. Ei siis yksitoikkoista yhden lajin harjoittelua.

Lähtökohta

Näin eräänä kesäisenä heinäkuun alkupuolen päivänä, vaa’an osoittaessa 90 kiloa ja vatsanympäryksen – no jätetään se salaisuudeksi – alkaa kevennetty elämä. Olisi tietysti hyvä, niin yksinäinen susi kuin olenkin, jos mukaan tulisi joku muukin elämäntaparemontoija ja vaikka liikuntaohjaaja. Täytyypä viikonvarrella pyrkiä kokoamaan Weela ryhmä – kohti keveämpää elämää – jokainen mukaantuleva omista lähtökohdistaan ja omilla menetelmillä. Ja heti ensimmäinen soitto nappasikin. Siitä ja keventämisen syistä 3 viikon kuluttua enemmän. Näissä tunnelmissa, pitkästä, pitkästä aikaa ensimmäisen lenkin – 6 km juoksu – jälkeen, raukeana, kahvikuppi edessä, ilman pullaa. Lenkillä muuten tuntui, että kuolema korjaa…

 

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

 

Työpaikkaliikunta – avain hyvinvointiin?

Liikunta työpaikalla?

Onpa hullu ajatus. Eihän liikunta kuulu töihin eikä työnantajan maksettavaksi. Liikunta on harrastus siinä missä pianon soitto tai television katselukin ja kuuluu harrastettavaksi vapaa-ajalla. Ja sitä paitsi, miten liikuntaa voisi harrastaa työpaikalla. Vaatiihan se ainakin välineitä ja runsaasti tilaa ja aikaa. Ei tämä ajatus toimi ollenkaan.

Istumatyö. Katse tiukasti kohti kirkasta näyttöä koko 8 tuntisen työpäivän ajan. Ensin tietokoneella ja tauoilla kaivetaan älypuhelin esille. Silmät reagoi kivulla, hartiat ja selkä muistuttelevat jomotuksella olemassaolostaan. Ajatuskin tuntuu pätkivän. Tätäkö on työ nykyisin? Jos ei työ itsessään liikuta, miten voimme saada riittävät liikuntasuoritukset pysyäksemme terveinä ja työkuntoisina? Voiko staattinen työ ja liikkumattomuus olla näkymättä työntekijöiden hyvinvoinnissa?

Työliikunta laskussa

Alla oleva diagrammi kertoo hyvin liikunnassa tapahtuneet muutokset edellisten vuosikymmenten aikana. Trendi on huolestuttava!

Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

Naisten ja miesten liikuntatavat ovat muuttuneet runsaasti vuosikymmenten aikana. Vapaa-ajan liikunta on sekä miesten että naisten puolella kasvussa. Kun naisista vain puolet harrasti vapaa-ajallaan liikuntaa vuonna 1972, niin tänä päivänä yli 80% naisista liikkuu vapaa-ajallaan. Sama trendi on myös miesten puolella. Huolestuttavan asiasta tekee se, että vapaa-ajan liikunnan kasvu ei riitä kattamaan kokonaisuutta, kun sekä työliikunta että työmatkaliikunta ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää liikunnan terveyssuositukset sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan osalta.

Vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää liikunnan terveyssuositukset sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan osalta.

Työssä tapahtuvan liikunnan väheneminen on täysin linjassa maailman kehityksen kanssa. Kun arkea helpotetaan apuvälineillä, tietokoneilla ja roboteilla, työtä saadaan tehostettua. Harvoin tullaan ajatelleeksi, että samalla työ muuttuu aktiivisesta passiiviseksi, joka tarkoittaa sitä, että fyysisen työn menetys täytyy korvata jollain muulla liikunnalla.

Työnantajien vastuu

Olemme kohta siinä pisteessä, ettei vapaa-ajan liikunnan osuus voi enää kasvaa. Ihmisillä on niin paljon kaikkea muuta toimintaa, ettei aikaa yksinkertaisesti riitää enemmälle liikunnalle.

On kaikkien työnantajien vastuulla pitää huolta työntekijöistään. Se on kansanterveyden ja yhteiskunnan etu, se on työantajien ja yritysten etu ja se on yksilöiden, meidän jokaisen etu. Panostamalla työpaikkaliikuntaan, syntyy vain voittajia. Jos työpaikkaliikunta ei ole avain hyvinvointiin, niin ainakin se on lääke pahoinvointiin! Se on paras ennaltaehkäisevä keino tuki- ja liikuntaelin vaivoihin, jotka aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja.

Weela-kuntolaite on kehitetty juuri tähän tarpeeseen. Sen ominaisuudet sopivat työpaikkaliikuntaan kuin nenä päähän, kurkkaa lisää: https://www.weela.fi/tyohyvinvointi/

-Miikka

Tilastojen lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

Vaihtoehto liikuntasetelille?

Olin kesällä 2013 töissä Raahessa Rautaruukin tehtaalla. Sain työsuhde-etuna lunastaa liikuntaseteleitä puolella niiden käyvästä arvosta. Ajattelin liikunnallisesti aktiivisena ihmisenä, että setelit tulevat nopeasti käytettyä, joten hamstrasin niitä niin paljon kuin sain. Käyväthän ne maksuvälineenä melkein missä vain urheiluharrastuksessa. Lompakkoni paksuus kaksinkertaistui liikuntaseteleiden määrästä ja myhäilin tyytyväisenä. Voimassaoloaikaakin oli runsaasti, vuoden 2014 loppuun saakka.

Vuoden 2014 lopulla havahduin. Vuosi oli kulunut ja liikuntaseteleitä oli jäljellä lähes yhtä suuri määrä kuin olin edellisenä vuonna hankkinut. Kovasti yritin aivosolujani käyttää, että mihin saisin nämä kaikki setelit upotettua. Sitten välähti. Marssin Zimmariin ja hankin satsin uimakortteja. Niissä ei ollut voimassaoloaikaa. Se tuli huomattua, kun puskin kortin samaan korttitaskuun lukioaikaisen opiskelija uimakortin viereen, joka oli hankittu vuonna 2009. No, aloitin uimaharrastuksen ja kävin lasteni kanssa kerran viikossa uimassa, ja tänä päivänä on kaikki uimakortitkin kulutettu loppuun.

Miksi liikuntasetelit olivat minulle niin työläitä kuluttaa? Ne eivät itsessään motivoineet lisäämään liikuntaa, vaan harrastin niitä samoja lajeja, joita harrastin ennen liikuntaseteleiden saamista, pelasin jääkiekkoa ja kävin lenkillä. Liikuntasetelit eivät vaikuttaneet millään muotoa minun liikuntatapoihini. Toki myöhemmin aloitin uimaharrastuksen lasten kanssa, mutta sen olisin aloittanut joka tapauksessa 🙂

uinti weela liikuntaseteli

En ole ainut, jolle liikuntaseteleiden käyttäminen ei olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella. 87 % työnantajista tukee henkilöstöliikuntaa jollakin tasolla ja yleisin tukimuoto on tarjota liikuntaseteleitä työntekijöille. Kuitenkin jopa 40 % työntekijöistä jättää liikuntaseteliedut kokonaan käyttämättä! Miksi liikuntasetelit sitten ovat niin käytetty tapa tukea työpaikkaliikuntaa? Se vain yksinkertaisesti on niin helppo ja vaivaton tapa työnantajalle. Mutta onko se kuitenkaan paras työntekijän näkökulmasta?

Ongelmana liikuntaseteleissä on se, että niitä käyttävät eniten ne, jotka liikkuisivat myös ilman seteleitä. Vähän liikkuvalle liikuntaseteli ei ole tarpeeksi hyvä motivaattori, joka saa lähtemään liikkeelle. Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville. Ja ennen kaikkea yrittää löytää keinot, jotka tukevat pitkäjänteistä liikkumista.

Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville.

Voisitko sinä työnantajana miettiä jotakin toista ratkaisua liikuntaseteleiden tilalle tai toimisiko sinulle työntekijänä jokin toinen tapa paremmin? Toimisiko mahdollisuus liikkua työaikana? Hankkisitteko liikuntavälineitä työpaikalle? Voisiko Weela olla ratkaisu? Weela tuo työpaikalle kuntosalin ominaisuudet pienoiskoossa ja se on myös helppo kuljettaa kotiin kunnon treeniä varten! Katso lisää etusivulta www.weela.fi.

-Miikka

Sairauspoissaolot kuriin liikkumalla – lue miten?

Mitä hyötyä minulle on liikunnasta? Siitä, että juoksen tai pyöräilen töihin, riuhdon puntteja kuntosalilla tai harjoittelen Finlandiahiihtoon. Tai kiskon polttopuita peräkärryyn. Tai teen muuta jotakin lihaksia väsyttävää ja hengitystä kiihdyttävää, kuten esimerkiksi treenaan Weela-kuntolaitteella.
No liikunnan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:
säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

Tuossahan on jo sellainen lista, että järkisyillä liikkumattomuutta on vaikea perustella.
Mutta onko liikunnalla vaikutusta työhyvinvointiin ja työkustannuksiin?
Tutkimusten mukaan on, ja helpoimmin syy-yhteys löytyy sairauspoissaolojen kautta. Sairauspoissaolon hinta on keskimäärin 351 €/päivä ja luonnollisesti sairauden hinta nousee suhteessa sairastavan henkilön tehtävän tärkeyteen työyhteisössä.liikunta weela
Terveystalo tutki sairauspoissaolojen syitä ja tutkimukseen osallistui 500 000 ihmistä. Suurin syy sairauspoissaoloihin olivat selkäkivut, toisena flunssa, kolmantena masennus, neljäntenä polvivaivat ja viidentenä olkapäävaivat. Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Sairauspoissaolojen kustannuksista 80% tulee 20% henkilöstöstä. Keneen siis tulee kohdistaa liikuntapanostus. Kannattaa luonnollisesti motivoida ja pienentää kynnystä liikuntaan niiden kohdalla, jotka muuten liikkuvat vähän. Taloudellinen hyöty saadaan silloin, kun saadaan se pieni 20% riskiryhmä liikkuvammaksi. Pieninkin määrä liikuntaa auttaa, eikä kaikista tarvitse koskaan tullakaan himoliikkujia.

Tutkimuksessa flunssa oli toiseksi yleisin syy heti selkävaivojen jälkeen. Voiko flunssaa ehkäistä liikunnalla? Voi, mutta flunssan kohdalla asia ei ole niin yksiselitteinen. Liikunnan suhde vastustuskykyyn on U -kirjaimen muotoinen käyrä. Jos et liiku ollenkaan, niin vastustuskyky on heikko, mutta jos liikut todella paljon, niin vastustuskyky on heikko. Paras vastustuskyky on tavallisella kuntoliikkujalla ja riski sairastus myös flunssaan on pienin.

Masennus oli em. tutkimuksessa sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisin syy. Voisiko liikunnalla vaikuttaa masennukseenkin? Hyvä terveys kirjoittaa, että liikunta lievittää masennusta ja vaikuttaa myös ennaltaehkäisevänä keinona tehokkaasti. Mielialan on havaittu kohentuvan liikunnalla jo 3-4 päivässä. Tuloksiin ei tarvitse rehkiä joka päivä, vaan tunti 2-3 päivänä viikossa riittää.

Lisäksi liikunta työpaikalla on merkittävä positiivinen sosiaalinen tekijä. Parhaimmillaan se yhdistää työntekijöitä, parantaa työpaikan ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Siksi työpaikkaliikunnan merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Siis kaikki liikkumaan.

Lataa myös ilmainen opas terveeseen työyhteisöön – tehosta työtä ja vähennä sairauspoissaoloja liikkumalla. Opas lähetetään sähköpostiisi välittömästi. Ellei opas näy saapuneissa viesteissä, tarkista myös roskaposti.

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

Lähteitä luettavaksi: