Suomalaisten liikkuminen – lihaskunto huolestuttaa

Kehityksen varjopuoli?

Aiemmassa blogikirjoituksessani (https://www.weela.fi/tyopaikkaliikunta-avain-hyvinvointiin/) näytin kuvaajan, jossa havainnollistettiin työssä tapahtuvan liikunnan vähenemistä viime vuosikymmeninä. Verrattaessa työn kuvan muutoksia 70 -luvulta tähän päivään, on ero hurja. Miksi näin? Esimerkiksi tehtaitten linjastotyöntekijät ovat siirtyneet raskaasta fyysisestä työstä näyttöpäätteiden täyttämiin valvomoihin. Samoilta istuinsijoilta tutkaillaan koko linjaston toimintaa poistumatta paikalta juuri muualle kuin syömään tai vessaan.

Kun maanviljelijä täytti ennen päivänsä kantaessaan ruokaa eläimilleen, hoitaa tänään robotit ja ruokinta-automaatit raskaan työn hänen puolestaan. Kun arkkitehti töistä saapuessaan vaihtoi haalarit niskaan ja lähti nurmikkoa leikkaamaan, istahtaa hän tänä päivänä sohvalle ja katselee, kun ruohonleikkuurobotti pitää pihaa kunnossa.

Ihminen on älykäs olento menemään sieltä, mistä aita on matalin ja älykäs keksimään erilaisia apuvälineitä, jotka tehostavat työtä ja helpottavat elämää.

Aika muuttuu ja työt muuttuvat. Ihminen on älykäs olento menemään sieltä, mistä aita on matalin ja älykäs keksimään erilaisia apuvälineitä, jotka tehostavat työtä ja helpottavat elämää. Markkinoilla nämä tuotteet aivan revitään käsistä. Mukavaahan se on, kun elämä helpottuu, mutta yleensä unohtuu terveysnäkökulma. Kun työt kevenevät, fyysiset työt vähentyvät ja elämä passivoituu, alkaa se näkyä omassa terveydessä ja hyvinvoinnissa. Jos mikään ei korvaa sitä menetettyä hyöty-/työliikuntaa, viikon liikunta annokset tippuvat. Silloin fyysinen kunto rapistuu ja energiat eivät riitä koko päiväksi.

Suomalaisten liikkuminen

Seuraava kaavio havainnollistaa hyvin, miten suomalaiset liikkuvat. Huolestuttavaa on, että vain 10 % suomalaisista täyttävät liikuntasuositukset sekä lihaskuntoliikunnan että kestävyyskunnon osalta. Kestävyyskunto on suomalaisilla ihan hyvällä tolalla, mutta lihaskunnossa on paljon parannettavaa. Alle viidesosa suomalaisista täyttää lihaskuntoliikunnan suositukset. Lihaskuntoliikunnan puute näkyy tilastoissa mm. sairauspoissaoloina. Tuki- ja liikuntaelinvammat ovatkin yleisin sairauspoissaolojen syy.

Kestävyyskunto on suomalaisilla ihan hyvällä tolalla, mutta lihaskunnossa on paljon parannettavaa. Alle viidesosa suomalaisista täyttää lihaskuntoliikunnan suositukset.

Suomalaisten liikkuminen ikäryhmittäin
Suomalaisten liikkuminen ikäryhmittäin

Tuumasta toimeen

Miten teidän työntekijänne liikkuvat? Mihin ryhmään sinä kuulut? Liikkumattomuus on kuin tikittävä aikapommi. Vähäisellä liikunnalla voi pärjätä jonkin aikaa, mutta ennen pitkää vaikeudet alkavat, jos lihaksisto ei ole kunnossa. Selkä ja hartiat alkavat oireilla, jotka johtavat usein pitkiin sairaslomajaksoihin tai jopa työkyvyttömyyteen.

Weela on kehitetty tähän tarpeeseen. Me halusimme tehdä laitteen, jolla pienennämme kynnystä lihaskuntoliikunnan aloittamiseen. Weela mahdollistaa kuntoilun siellä, missä se ennen ei ollut mahdollista. Weelan avulla kuntosalin ominaisuudet saadaan pieneenkin toimistoon tai olohuoneeseen. Haluamme olla eturintamassa edistämässä suomalaisten hyvinvointia.

-Miikka

Lataa ilmainen opas työpaikkaliikunnan lisäämiseen https://www.weela.fi/tyohyvinvointi/

Tilaston lähde:  http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

 

 

Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia – Menipä Maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10 kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Elämäntaparemontti – vähentämistä vai lisäämistä

Kohti elämänkevättä yli 60 vuotiaana? No ei sentään. Mutta…työmäärän nyt vähentyessä ja sitä myöten luovuuden lisääntyessä – siitä lisää vaikka mainiossa Juha Hakalan kirjassa “luova laiskuus” – iskostui mieleeni myös ajatus kaikenpuolisesta keventämisestä,  “downshiftauksesta”. Eihän nykysuomessa olisi varaa puhua hiljentämisestä, mutta ehkä oikeampaa olisikin puhua järkeistämisestä ja laajemmasta omien resurssien käyttöönotosta. Filosofi Saarisen termein “sivupöydän käyttöönotosta”ja sitä kautta ehkä uusista omien voimavarojen ja ihmisten välisen yhteistyön uudesta tasosta. Tilasta, jossa olisi enemmän aikaa lähimmäisille, itselle, ajatuksille , unelmille ja mielenkiintoiselle tekemiselle. Ja innovaaatioille. Ja omalla kohdallani siihen liityisi itsestäänselvänä asiana myös painon hilaaminen alaspäin. Minun tapauksessani se tapahtuisi korvaamalla tarkoitukseton hippasu uusilla asioilla, myös  liikunnalla. Ja korvaamalla suunnitellun liikkumisen aika ”huomenna” ajalla ”nyt”. Homma kun vaatii ensin aloittamisen ja sitten jatkamisen.

Liikkeelle

Aivan oikein, vastoin kaikkia oppeja, joissa vakuutetaan painonpudotuksen ja elämäntaparemontin kulmakivenä olevan ruokailun, “liikunnalla painoa ei pysty pudottamaan”. Mutta minä kun pidän liikkumisesta, vaikka se vielä miellyttävämmän tekemisen – makoilun – takia onkin jäänyt vähälle. Ja nyt kun Weela on mahdollistamassa lihaskuntoharjoittelun vaivattomasti kotona, mikä sopii downshifthenkeen ja minun uuteen imagooni, niin otetaan mielen syövereistä kummunnut haaste vastaan: 6 kuukautta ja 10 kiloa. Liikunnalla. Liikunnaksi käsitän paitsi juoksun, pyöräilyn, maastopyöräilyn, polkujuoksun, uinnin, weela –ja kuntosaliharjoittelun myös geokätköilyn, melonnan, frisbeegolfin, vaelluksen, marjastuksen, sienestyksen, metsätyön, kalastuksen, valokuvauksen, lintupongauksen ja myös mökillä puuhastelun. Ei siis yksitoikkoista yhden lajin harjoittelua.

Lähtökohta

Näin eräänä kesäisenä heinäkuun alkupuolen päivänä, vaa’an osoittaessa 90 kiloa ja vatsanympäryksen – no jätetään se salaisuudeksi – alkaa kevennetty elämä. Olisi tietysti hyvä, niin yksinäinen susi kuin olenkin, jos mukaan tulisi joku muukin elämäntaparemontoija ja vaikka liikuntaohjaaja. Täytyypä viikonvarrella pyrkiä kokoamaan Weela ryhmä – kohti keveämpää elämää – jokainen mukaantuleva omista lähtökohdistaan ja omilla menetelmillä. Ja heti ensimmäinen soitto nappasikin. Siitä ja keventämisen syistä 3 viikon kuluttua enemmän. Näissä tunnelmissa, pitkästä, pitkästä aikaa ensimmäisen lenkin – 6 km juoksu – jälkeen, raukeana, kahvikuppi edessä, ilman pullaa. Lenkillä muuten tuntui, että kuolema korjaa…

 

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

 

Työpaikkaliikunta – avain hyvinvointiin?

Liikunta työpaikalla?

Onpa hullu ajatus. Eihän liikunta kuulu töihin eikä työnantajan maksettavaksi. Liikunta on harrastus siinä missä pianon soitto tai television katselukin ja kuuluu harrastettavaksi vapaa-ajalla. Ja sitä paitsi, miten liikuntaa voisi harrastaa työpaikalla. Vaatiihan se ainakin välineitä ja runsaasti tilaa ja aikaa. Ei tämä ajatus toimi ollenkaan.

Istumatyö. Katse tiukasti kohti kirkasta näyttöä koko 8 tuntisen työpäivän ajan. Ensin tietokoneella ja tauoilla kaivetaan älypuhelin esille. Silmät reagoi kivulla, hartiat ja selkä muistuttelevat jomotuksella olemassaolostaan. Ajatuskin tuntuu pätkivän. Tätäkö on työ nykyisin? Jos ei työ itsessään liikuta, miten voimme saada riittävät liikuntasuoritukset pysyäksemme terveinä ja työkuntoisina? Voiko staattinen työ ja liikkumattomuus olla näkymättä työntekijöiden hyvinvoinnissa?

Työliikunta laskussa

Alla oleva diagrammi kertoo hyvin liikunnassa tapahtuneet muutokset edellisten vuosikymmenten aikana. Trendi on huolestuttava!

Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf
Lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

Naisten ja miesten liikuntatavat ovat muuttuneet runsaasti vuosikymmenten aikana. Vapaa-ajan liikunta on sekä miesten että naisten puolella kasvussa. Kun naisista vain puolet harrasti vapaa-ajallaan liikuntaa vuonna 1972, niin tänä päivänä yli 80% naisista liikkuu vapaa-ajallaan. Sama trendi on myös miesten puolella. Huolestuttavan asiasta tekee se, että vapaa-ajan liikunnan kasvu ei riitä kattamaan kokonaisuutta, kun sekä työliikunta että työmatkaliikunta ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää liikunnan terveyssuositukset sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan osalta.

Vain noin kymmenesosa työikäisistä täyttää liikunnan terveyssuositukset sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan osalta.

Työssä tapahtuvan liikunnan väheneminen on täysin linjassa maailman kehityksen kanssa. Kun arkea helpotetaan apuvälineillä, tietokoneilla ja roboteilla, työtä saadaan tehostettua. Harvoin tullaan ajatelleeksi, että samalla työ muuttuu aktiivisesta passiiviseksi, joka tarkoittaa sitä, että fyysisen työn menetys täytyy korvata jollain muulla liikunnalla.

Työnantajien vastuu

Olemme kohta siinä pisteessä, ettei vapaa-ajan liikunnan osuus voi enää kasvaa. Ihmisillä on niin paljon kaikkea muuta toimintaa, ettei aikaa yksinkertaisesti riitää enemmälle liikunnalle.

On kaikkien työnantajien vastuulla pitää huolta työntekijöistään. Se on kansanterveyden ja yhteiskunnan etu, se on työantajien ja yritysten etu ja se on yksilöiden, meidän jokaisen etu. Panostamalla työpaikkaliikuntaan, syntyy vain voittajia. Jos työpaikkaliikunta ei ole avain hyvinvointiin, niin ainakin se on lääke pahoinvointiin! Se on paras ennaltaehkäisevä keino tuki- ja liikuntaelin vaivoihin, jotka aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja.

Weela-kuntolaite on kehitetty juuri tähän tarpeeseen. Sen ominaisuudet sopivat työpaikkaliikuntaan kuin nenä päähän, kurkkaa lisää: https://www.weela.fi/tyohyvinvointi/

-Miikka

Tilastojen lähde: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf

Vaihtoehto liikuntasetelille?

Olin kesällä 2013 töissä Raahessa Rautaruukin tehtaalla. Sain työsuhde-etuna lunastaa liikuntaseteleitä puolella niiden käyvästä arvosta. Ajattelin liikunnallisesti aktiivisena ihmisenä, että setelit tulevat nopeasti käytettyä, joten hamstrasin niitä niin paljon kuin sain. Käyväthän ne maksuvälineenä melkein missä vain urheiluharrastuksessa. Lompakkoni paksuus kaksinkertaistui liikuntaseteleiden määrästä ja myhäilin tyytyväisenä. Voimassaoloaikaakin oli runsaasti, vuoden 2014 loppuun saakka.

Vuoden 2014 lopulla havahduin. Vuosi oli kulunut ja liikuntaseteleitä oli jäljellä lähes yhtä suuri määrä kuin olin edellisenä vuonna hankkinut. Kovasti yritin aivosolujani käyttää, että mihin saisin nämä kaikki setelit upotettua. Sitten välähti. Marssin Zimmariin ja hankin satsin uimakortteja. Niissä ei ollut voimassaoloaikaa. Se tuli huomattua, kun puskin kortin samaan korttitaskuun lukioaikaisen opiskelija uimakortin viereen, joka oli hankittu vuonna 2009. No, aloitin uimaharrastuksen ja kävin lasteni kanssa kerran viikossa uimassa, ja tänä päivänä on kaikki uimakortitkin kulutettu loppuun.

Miksi liikuntasetelit olivat minulle niin työläitä kuluttaa? Ne eivät itsessään motivoineet lisäämään liikuntaa, vaan harrastin niitä samoja lajeja, joita harrastin ennen liikuntaseteleiden saamista, pelasin jääkiekkoa ja kävin lenkillä. Liikuntasetelit eivät vaikuttaneet millään muotoa minun liikuntatapoihini. Toki myöhemmin aloitin uimaharrastuksen lasten kanssa, mutta sen olisin aloittanut joka tapauksessa 🙂

uinti weela liikuntaseteli

En ole ainut, jolle liikuntaseteleiden käyttäminen ei olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella. 87 % työnantajista tukee henkilöstöliikuntaa jollakin tasolla ja yleisin tukimuoto on tarjota liikuntaseteleitä työntekijöille. Kuitenkin jopa 40 % työntekijöistä jättää liikuntaseteliedut kokonaan käyttämättä! Miksi liikuntasetelit sitten ovat niin käytetty tapa tukea työpaikkaliikuntaa? Se vain yksinkertaisesti on niin helppo ja vaivaton tapa työnantajalle. Mutta onko se kuitenkaan paras työntekijän näkökulmasta?

Ongelmana liikuntaseteleissä on se, että niitä käyttävät eniten ne, jotka liikkuisivat myös ilman seteleitä. Vähän liikkuvalle liikuntaseteli ei ole tarpeeksi hyvä motivaattori, joka saa lähtemään liikkeelle. Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville. Ja ennen kaikkea yrittää löytää keinot, jotka tukevat pitkäjänteistä liikkumista.

Liikunnan harrastamisesta pitäisi tehdä helpompaa, ei vain taloudellisesti, vaan tuoda liikunta lähemmäs ja helposti saataville.

Voisitko sinä työnantajana miettiä jotakin toista ratkaisua liikuntaseteleiden tilalle tai toimisiko sinulle työntekijänä jokin toinen tapa paremmin? Toimisiko mahdollisuus liikkua työaikana? Hankkisitteko liikuntavälineitä työpaikalle? Voisiko Weela olla ratkaisu? Weela tuo työpaikalle kuntosalin ominaisuudet pienoiskoossa ja se on myös helppo kuljettaa kotiin kunnon treeniä varten! Katso lisää etusivulta www.weela.fi.

-Miikka

Sairauspoissaolot kuriin liikkumalla – lue miten?

Mitä hyötyä minulle on liikunnasta? Siitä, että juoksen tai pyöräilen töihin, riuhdon puntteja kuntosalilla tai harjoittelen Finlandiahiihtoon. Tai kiskon polttopuita peräkärryyn. Tai teen muuta jotakin lihaksia väsyttävää ja hengitystä kiihdyttävää, kuten esimerkiksi treenaan Weela-kuntolaitteella.
No liikunnan vaikutuksista tiedetään seuraavaa:
säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

säännöllisesti kuntoilevat sairastavat vähemmän, liikunta kohentaa yleiskuntoa, parantaa vastustuskykyä, suojaa ylähengitystieinfektioilta, parantaa stressinsietokykyä, lisää mielihyvää tuottavien hormoonien tuotantoa, vähentää stressiä aihettavien hormonien tuotantoa ja on yksi keino purkaa paineita.

Tuossahan on jo sellainen lista, että järkisyillä liikkumattomuutta on vaikea perustella.
Mutta onko liikunnalla vaikutusta työhyvinvointiin ja työkustannuksiin?
Tutkimusten mukaan on, ja helpoimmin syy-yhteys löytyy sairauspoissaolojen kautta. Sairauspoissaolon hinta on keskimäärin 351 €/päivä ja luonnollisesti sairauden hinta nousee suhteessa sairastavan henkilön tehtävän tärkeyteen työyhteisössä.liikunta weela
Terveystalo tutki sairauspoissaolojen syitä ja tutkimukseen osallistui 500 000 ihmistä. Suurin syy sairauspoissaoloihin olivat selkäkivut, toisena flunssa, kolmantena masennus, neljäntenä polvivaivat ja viidentenä olkapäävaivat. Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Kolme viidestä suurimmasta sairauspoissaoloryhmästä liittyi siis tuki-ja liikuntaelinten sairauksiin ja näihin merkittävä hoito ja myös ennaltaehkäisy on oikea liikunta.

Sairauspoissaolojen kustannuksista 80% tulee 20% henkilöstöstä. Keneen siis tulee kohdistaa liikuntapanostus. Kannattaa luonnollisesti motivoida ja pienentää kynnystä liikuntaan niiden kohdalla, jotka muuten liikkuvat vähän. Taloudellinen hyöty saadaan silloin, kun saadaan se pieni 20% riskiryhmä liikkuvammaksi. Pieninkin määrä liikuntaa auttaa, eikä kaikista tarvitse koskaan tullakaan himoliikkujia.

Tutkimuksessa flunssa oli toiseksi yleisin syy heti selkävaivojen jälkeen. Voiko flunssaa ehkäistä liikunnalla? Voi, mutta flunssan kohdalla asia ei ole niin yksiselitteinen. Liikunnan suhde vastustuskykyyn on U -kirjaimen muotoinen käyrä. Jos et liiku ollenkaan, niin vastustuskyky on heikko, mutta jos liikut todella paljon, niin vastustuskyky on heikko. Paras vastustuskyky on tavallisella kuntoliikkujalla ja riski sairastus myös flunssaan on pienin.

Masennus oli em. tutkimuksessa sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisin syy. Voisiko liikunnalla vaikuttaa masennukseenkin? Hyvä terveys kirjoittaa, että liikunta lievittää masennusta ja vaikuttaa myös ennaltaehkäisevänä keinona tehokkaasti. Mielialan on havaittu kohentuvan liikunnalla jo 3-4 päivässä. Tuloksiin ei tarvitse rehkiä joka päivä, vaan tunti 2-3 päivänä viikossa riittää.

Lisäksi liikunta työpaikalla on merkittävä positiivinen sosiaalinen tekijä. Parhaimmillaan se yhdistää työntekijöitä, parantaa työpaikan ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Siksi työpaikkaliikunnan merkitys työhyvinvoinnille on suuri. Siis kaikki liikkumaan.

Lataa myös ilmainen opas terveeseen työyhteisöön – tehosta työtä ja vähennä sairauspoissaoloja liikkumalla. Opas lähetetään sähköpostiisi välittömästi. Ellei opas näy saapuneissa viesteissä, tarkista myös roskaposti.

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela

Lähteitä luettavaksi:

Työikäisten liikkuminen – ongelmana lihaskuntoharjoittelu

Suositukset

Miten paljon sinä liikut viikossa? Terveyssuositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa reippaasti tai 1,25 tuntia rasittavasti. Sen lisäksi tulisi harjoittaa liikehallintaa ja lihaskuntoa 2 kertaa viikossa. No mitä nämä sitten tarkoittavat käytännössä? Reipasta liikuntaa ovat mm. työmatkaliikunta, kotityöt, kävely. Rasittavaa liikuntaa ovat puolestaan kuntouinti, juoksu, pallopelit jne. Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi harjoituttaa esimerkiksi kuntosalilla, kuntopiirissä tai tasapainoharjoituksilla. Kokonaisuudessaan liikuntaa tulisi olla noin 3 tuntia viikossa. Terveyden eteen pitää tehdä oikeasti töitä.

Todellisuus

Miten työikäiset liikkuvat Suomessa? Tutkitaan hetki tilastoja. Vain noin joka kymmenes työikäinen liikkuu suositusten mukaisesti. Huomattavasti useampi – noin puolet työikäisistä – täyttää suositukset kestävyysliikunnan osalta. Ongelmana on nimenomaan lihaskuntoharjoittelun vähäisyys, vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisten liikuntaharrastus. Toinen mielenkiintoinen tilastofakta on, että vaikka vapaa-ajan liikunnan harrastamisen trendi on ollut kasvava jo 40 vuotta, eivät terveyssuositukset siltikään täyty. Miksi näin? Yksi iso syy on, että työmatkaliikunnan että työliikunnan määrä on laskenut vielä jyrkemmin kuin vapaa-ajan liikunnan määrä on kasvanut.

Kun työn luonne on muuttunut istuvaksi ja fyysisen työn määrä vähenee yhteiskunnan kehityksen myötä vuosi vuodelta, on myös työnantajan vastuulla järjestää liikuntaa. Istumatyöläiselle vapaa-ajan liikunta ei näytä yksistään riittävän. Tärkeää olisi panostaa taukoliikkumiseen ja työmatkaliikkumiseen ja järjestää työntekijöille sekä välineitä että aikaa. Mutta vieläkin tärkeämpää on tsempata ja kannustaa liikkumaan ja ottaa työpaikkaliikkuminen koko työyhteisöä yhdistäväksi tekijäksi.

Istumatyön lisääntyminen ja yhteiskunnan automatoisoituminen lisäävät tarvetta työapikkaliikunnalle.
Istumatyön lisääntyminen kasvattaa työapaikkaliikunnan tarvetta.

Liikunnan vaikutukset työhteisössä

Missä lihaskuntoharjoittelun vähäisyys sitten näkyy? Muun muassa sairauspoissaoloissa ja nimenomaan tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, joita on noin kolmannes kaikista sairauksista. Kaikkein eniten sairauspoissaoloja aiheuttaa selkävaivat. Syy selkävaivojen yleisyyteen löytyy ennen kaikkea liiasta istumisesta ja heikosta lihaskunnosta.

Yle uutisoi syyskuussa 2015 ohjelmistotalosta, joka oli saanut vähennettyä kolmanneksen sairauspoissaoloista panostamalla työpaikkaliikuntaan ja työhyvinvointiin. Uutisen mukaan yrittäjää ilahdutti kuitenkin sairauspoissaolojen vähenemistäkin enemmän henkilökunnan parempi jaksaminen ja sitä kautta työn tehokkuuden paraneminen.

Panostaminen työpaikkaliikuntaan on pieni investointi yritykselle ja maksaa itsensä monin kerroin itsensä takaisin, mutta ennen kaikkea se on vahva signaali työntekijöille, että he ovat tärkeitä ja heitä arvostetaan.

Hae ilmaiset vinkit, kuinka tehostaa työtä ja vähentää sairauspoissaoloja liikkumalla, lataamalla ilmainen opas. Opas lähetetään sähköpostiisi heti. Jos se ei näy saapuneet kansiossa, muista katsoa myös roskaposti.

-Miikka

Lähteet:

Eikö se ole kuin alatalja? Miksi se on niin ainutlaatuinen?

Yleensä ensimmäisenä, kun esittelen Weelan uudelle ihmiselle, saan kuulla ihmettelyn: ”sehän on kuin alatalja”. No, siltähän se näyttää, mutta todellisuus on jotain muuta! Weela on alataljaa monin verroin monipuolisempi, vaikkakin niissä on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa vetonaru tulee aina alhaalta ja voima vetää kohti lattianrajaa.

Mikä siis erottaa Weelan tavallisesta alataljasta? Tiivistäisin erot neljään asiaan:

  • WeelaTrainer
  • Monipuolisuus
  • Turvallisuus
  • Liikuteltavuus

WeelaTrainer

Weela Trainer on virtuaalinen Personal Trainer, joka antaa sinulle sopivat harjoitusohjelmat, opastaa liikkeiden suorittamisessa ja pitää kirjaa harjoituksistasi. En itse ole koskaan ollut mikään aktiivinen kuntosalikävijä. Yksi iso syy siihen on ollut, että en ole tiennyt, mitä siellä pitää tehdä. Paljon erilaisia laitteita. Mitä näistä käyttäisi? Mikä on sopiva vastus? Kuinka monta toistoa pitää tehdä? Kun en ole halunnut näyttää H-Moilaselta istumassa laitteen reunalla ja pohtimassa, mitä muut minusta ajattelee, on ollut helpompi vaihtoehto jäädä kotiin. Liikuntasuoritukseni ovatkin tulleet aivan muista lajeista.

Vaikka WeelaTrainerin opastava osa on tärkeä, ei voi myöskään väheksyä WeelaTrainerin motivoivaa tekijää. Kun on harjoitusohjelma, jota seuraa ja jokainen suoritettu liike tallentuu muistiin, saa siitä kummasti virtaa harjoitteluun. Ja kun myös harjoittelematta jättäminen näkyy…

Monipuolisuus

Onko alatalja monipuolinen? Voitko harjoituttaa sillä kaiken kattavasti koko kehon? Jos päätät laittaa 50kg painoa ja tehdä pystypunnerusta, mitä

Weela on monipuolinen yleiskuntolaite lihaskuntoharjoitteluun
Weela on ainutlaatuinen kuntolaite monipuoliseen lihaskuntoharjoitteluun

tapahtuu? Luultavasti selkäsi napsahtaa jo nostovaiheessa ilkeästi ja harjoitus loppuu siihen.

Miten Weela sitten poikkeaa tästä? Voit rauhassa ottaa kahvan maasta ilman vastusta ja viedä sen liikkeen lähtöasentoon, jolloin valittu 50 kg asettuu vastukseksi ja voit suorittaa pystypunneruksen turvallisesti. Vastus ei tietenkään rysähdä kerralla täyteen arvoonsa vaan kasvaa pikkuhiljaa.

Turvallisuus

Alatalja tai siis painovoima ei ole älykäs, se ei kysele, että ”oletko valmis, saanko jo nykäistä”. Painovoiman suuruuteen ei myöskään itse voi vaikuttaa. Jos on rautaa tangossa, niin silloin se vetää siihen asti, kunnes se kolahtaa vasten maapallon pintaa. Jos ote lipsahtaa, nii silloin mennään, vaikka selkä revähtäisi tai sormet murskaantuisivat. Se on vain luonnon laki.

Weela ei käyttäydy painovoiman kaltaisesti. Kun laite havaitsee, että mopo karkaa käsistä, niin vastustava voima pienenee. Muutenkin Weela on suunniteltu turvalliseksi siten, että sen reaktiot eivät ole niin äkkinäisiä, että vaaratilanteita syntyisi.

Liikuteltavuus

Jos haluat taljan kotiisi, sinun täytyy varata sille kokonaine huone. Se on ruma rotisko katseilta piilossa ja se on kulkiessa aina tiellä. Se painaakin niin julmetusti, että sitäpä ei siirrellä viikkosiivouksen yhteydessä. Se mihin se on kerran pystytetty, niin siinä on ja pysyy.

Weela on siro ja näyttävä. Se saa olla vaikka olohuoneessa talon keskeisimmällä paikalla. Säilytysasennossa se ei vie tilaa juuri minkään vertaa ja se on mukava kantaa mukana, kun se on niin kevyt.

Kerran yhdelle kaverille kerroin, että sitä ei kiinnitetä mihinkään, vaan se pysyy käyttäjän painosta paikallaan. Hetken mietittyään kaveri tuumasi: ”entä jos painan vain 60 kg ja treenaan 100 kilolla. Nousenko silloin ilmaan?” Toimiiko Weela myös lentävänä mattona, se jää nähtäväksi…

-Miikka

Ps. Käy sinäkin ilmoittamassa sähköpostisi www.weela.fi -sivun alalaidassa olevaan kenttään, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon, kun Weela on saatavillasi!