Weela maailmalla, osa 1

Huh, tulipa käytyä Euroopan suurimmilla liikunta-alan messuilla Kölnissä Saksassa. Voin kertoa, että pienestä Kempeleestä ponnistaneelle miehelle FIBO-messut olivat elämys. 11 messuhallia, kaikissa eri kategorioiden liikuntatuotteiden ja -palveluiden esittelijöitä. Jotta päästään mittakaavaan kiinni, yksi halli oli noin Ouluhallin kokoinen esittelyalue. Asiakasmäärät olivat myös aivan eri luokkaa kuin missään messuilla Suomessa, oman erittäin epätarkan arvion mukaan ainakin triplamäärä mihinkään Suomen messuihin verrattuna.

Pienen kylmän hien noustessa pintaan kävimme kyselemässä havaintoja muilta suomalaisilta toimijoilta osastomme vierestä.

Messut jäävät mieleen loppuelämäksi, reissu meni juuri niin kuin omilta reissuiltani osaan odottaakin. Saavuimme Heidin, työkaverini, kanssa messuille torstai-aamuna. Messut alkoivat kello 9, olimme  paikalla erinäisten sattumusten takia vasta vähän yhdeksän jälkeen. Intoa täynnä kuin ilmapallo menimme puolijuoksua osastollemme. Mahtavaa, päästään esittelemään Euroopan suurimmilla liikunta-alan messuilla meidän kannettavaa kuntosalia! No, ihan näin helposti homma ei edennytkään. Tultuamme osastollemme, emme nähneet messutavaroista koottua lavaa missään. Ei paikallamme, eikä lähiympäristössä. Pienen kylmän hien noustessa pintaan kävimme kyselemässä havaintoja muilta suomalaisilta toimijoilta osastomme vierestä. Kyllä se vielä illalla oli se lava tässä, oli vastaus. Yhdessä tutkittuamme asiaa, totesimme, että tavaroita ei ole mistä ottaa. Ei auttanut kuin alkaa selvittämään asiaa messuorganisaation kanssa…

Ensimmäinen päivä messuilla meni ihan kokonaan tavaroiden etsimiseen. Tyypillistä, voisi todeta, jos tuurillani on mitään tekemistä tämän asian kanssa. No, asia ei edennyt vaikka hommaa hoidettiin Schenkerin, Kuehne&Nagelin ja messulogistiikan kanssa. Nämä kaikki toimijat olivat olleet lavan toimituksessa mukana. Kellään ei ollut mitään tietoa lavan kohtalosta. Yhtenä mahdollisuutena hallilogistiikan edustaja näki myös varkauden, niin kadoksissa lava oli. Heitettiinpä ilmoille myös mahdollisuus, että messuhallien siivouksesta vastannut yritys on voinut toimittaa lavamme jätteisiin. Jätteisiin! Avaamaton, osoitelapullinen lava jätteisiin?! Silloin alkoi toden teolla jännittää.

Seuraavana aamuna kaikki meni messualueelle asti juuri niin kuin pitikin. Se herätti toiveemme ja jopa mielikuvan lavasta osastomme edestä avaamattomana odottamassa purkua. Saavuttuamme osastollemme pettymys oli tietenkin suuri, kun lava loisti poissaolollaan. Silloin päätimme, että tutkimme jokaisen pienenkin mahdollisuuden itse. Menimme messuhallin palvelukeskukseen, jossa logistiikan edustaja otti asian hienosti hoitoon. Odottelimme vastausta keskuksessa ja noin tunnin kuluttua tuli lisää lunta tupaan asian suhteen. Ei mitään tietoa lavastamme. Logistiikkapuolen edustaja ehdotti tässä vaiheessa rikosilmoituksen tekemistä. Toivomme oli jo pahasti hiipunut, ja raskain mielin kävelin messujen turvallisuuskeskukseen. Kerroin tilanteemme ja myös turvallisuusosaston edustajat pitivät varkautta mahdollisena. Rikosilmoitus taskussa Jatka artikkeliin Weela maailmalla, osa 1

Umpihankihiihdon MM-kisat – Kohti MM-kisoja

”Lähtäämpä Mm kisoihin helmikuussa”, kysyi Tuomas loppukesästä. Shortsit jalassa oli helppo luvata osallistuminen. ”Onhan sinne aikaa.”

Olihan sinne. Mutta sekin päivä tuli, että oli aika lunastaa lupaukset. Kisoja edeltävänä keskiviikkona istuttiin porukalla  viinerikahvin verran alas ja tutkittiin, minne oltiinkaan oikein matkalla ja mitä otettaisiin mukaan. Torstaina pakattiin kamat, hain kisasukset ja perjantaina lähdettiin kohti Syötettä.
Illalla esiteltiin kisailijoille Weelaa ja samalla tuli auottua jalat ja herkisteltyä kroppa kisaa varten. Avajaistilaisuudessa saatiin kartat ja arvottiin lähtöaika. Arpaonni suosi. Lottokone pyöräytti lukemat 8.48, joka mahdollisti tukevan hotelliaamiaisen ennen taipaleelle lähtemistä.
Herkistelyä
Weelaa esiteltiin kisojen avajaisissa
Muutama minuutti lähdöstä myöhästyneenä, pekonit ja munakokkelit tiukasti mahanpohjassa aloitettiin marssi mukavalla laskulla syötekeskuksen päältä.
Muutama minuutti lähdöstä myöhästyneenä, pekonit ja munakokkelit tiukasti mahanpohjassa aloitettiin marssi mukavalla laskulla syötekeskuksen päältä. Tämähän on helppoa ajattelin, kun ensimmäinen kilometri meni auraillessa alamäkeä, ja selkiä tuli eteen oikealta ja vasemmalta. Ne olivatkin viimeiset hetket kisassa, kun ei tarvinnut miettiä lipsumista ollenkaan. Sanotaan, että välillä elämässä pitää ottaa askel taaksepäin, jotta voi mennä kaksi eteenpäin. Sama iskulause kuvasi hyvin hiihtoanikin ja tulevaa matkaa. Kävi urakan aikana mielessä, että olisiko sittenkin pitänyt testata välineet ennen lähtöä. Tai ainakin ottaa se Kärkkäiseltä varta vasten haettu pika pitovoide mukaan. No, nyt mennään näillä, mitä on. Ompahan petrattavaa ensi vuoteen. Jos ei miehessä niin ainakin välineissä.
Hiihtokeli oli hyvä ja maisemat kohdallaan.
Hiihtokeli oli hyvä ja maisemat kohdallaan.
Pitkän laskun jälkeen edessä oli pitkä päivä. Aikaa yöleiriin oli 10 tuntia. Sille välille mahtui 45km hiihtosuunistusta, 4 tehtävärastia ja 4 vapaaehtoista lisärastia. ”Hiihdetään nyt kokorahan edestä, kun kerran hiihtämään tultiin!” Keli oli loistava hiihtoon ja matka taittui mukavasti nautiskellen. Tehtävärasteja oli matkalla monenlaisia: sotahistoria-, hiihtoperinne- ja ensiaputiedot sekä kirveenheittotaidotkin tulivat testattua päivän aikana.
Toisella lisärastilla noin kello 14.30 pidettiin ihan kunnon ruokatauko ja tankattiin energiavarastoja. Sinne asti oltiin tultukin aamupalan ja yhden makkaran varassa. Aika näännyksissä rastille lopulta tultiin, mutta hyvävoimaisina lähdettiin sitten jatkamaan matkaa. Loppupäivä menikin ihan mukavasti. Jossain vaiheessa piti otsalamput kaivaa esille, kun pimeys tuli päälle. Lopulta 9,5 tunnin taaperruksen jälkeen tultiin lopulta yöleiriin. Nuotio tulille, tankkausta, laavut pystyyn ja huoltotoimia. Siihen se loppuilta kului. Sääennusteen -15 olikin vaihtunut -25 pakkasasteeseen ja meinashan se hiukan paleltaa, kun viimein kääperryttiin makuupusseihin – sanan varsinaisessa merkityksessä – kun yritti  olla mahdollisimman sikiöasennossa, jotta varpaita ei niin palelisi. Yö meni horroksessa, ehkä vähän tuli untakin otettua, mutta aamulla ei ollut herätyskellolle tarvetta.
Yöleiristä.
Yöleiristä.
Hyvät oli edellytyset aloittaa sunnuntai ja takaa-ajo kisa. Takaa-ajon lähtöasetelmat syntyivät edellisen päivän rasteilta tulleista sakkominuuteista ja lisärastien hyvitysminuuteista. Meidän joukkue Weela lähti matkaan 9 minuuttia kärjen perään. Sunnuntain lenkki oli noin 10 km umpihangessa. Ensikertalaisille kävi ohraset ja energiat loppuivat kesken. Takaa-ajo meni läpsyttelyksi puolivälin jälkeen, kun miehiltä loppu poweri. No, maaliin päästiin, eikä tultu edes viimisiksi. Sijoitus taisi olla 39. Maalialueelta oli bussikyyti Syötekeskukseen, jossa odotti sauna. Bussissa olikin hyvää aikaa syödä pähkinät ja suklaat ja muut kisaan varatut energianlähteet, jotka oli ollut liian kaukana rinkassa kisan aikana nautittavaksi. Ensi vuonna nekin on sitten taskussa kisan aikana saatavilla, niin on lisäenergiasta jotain hyötyäkin.
Ensikertalaisille kävi ohraset ja energiat loppuivat kesken. Takaa-ajo meni läpsyttelyksi puolivälin jälkeen, kun miehiltä loppu poweri.
Olen aina pitänyt EM-kisarajan ylittäneitä yleisurheilijoita, jotka lähtevät arvokisoihin hakemaan vain kokemusta, vähän hölmöinä. Pitäisihän arvokisoihin lähteä menestymään eikä kokemuksen perään.  En pidä enään. Ensi vuonna mekin kisaillaan sitten tosissaan!
Loppuun lyhyt video Weela joukkuuen matkasta.
-Miikka

 

PS. Lue myös sarjan edellinen kirjoitus:

Totuus paljastuu – Kohti MM-kisoja

Totuus paljastuu – Kohti MM-kisoja

Kohta ne on jo ovella. Kisat, jota suomalainen urheilukansa on odottanut kieli pitkällä. Kisat, jonne koko hiihtomaailman kerma kokoontuu. Kilpailu on kovaa ja armotonta,  kun taistellaan MM-mitaleista, mutta näissä karkeloissa mekin olemme mukana  taistelemassa maailman parhaita vastaan. Umpihankihiihdon MM2017.

Kilpailu on kovaa ja armotonta,  kun taistellaan MM-mitaleista, mutta näissä karkeloissa mekin olemme mukana  taistelemassa maailman parhaita vastaan.
Syksystä asti ollaan treenattu kovaa tai no ainakin treenattu helmikuun kisat mielessä. Treenimuotona on ollut uintia, pyöräilyä, jääkiekkoa, sählyä, juoksua, kävelyä, liikkuvuusharjoittelua ja lihaskuntoharjoittelua. Kerran olen käynyt hiihtämässäkin. Sukset mallia SA int 86 ovat tallessa ja hyvässä iskussa.   Voi siis sanoa, että kaikki on valmista tulevaa koitosta varten.
Weela umpihanki
Vain jäljet seurana hiihtolenkillä
Treenikauden alussa teimme kuntotestin, jolla testasimme lähtötasoamme ja nyt harjoituskauden loppupuolella uusimme testin. Kehitystä oli tapahtunut niin lihaskunto kuin liikkuvuuspuolellakin, mutta kestävyyskunto oli jopa hieman taantunut. Olisi ehkä pitänyt tehdä toinenkin hiihtolenkki. Mutta ehtiihän sitä kisoissa sitten hiihtämään…
Testi oli raskas. Ensin liikkuvuustestit, jossa huomasin rautakangen muuttuneen kuminauhaksi. On sen muuten huomannut käytännössäkin. Nykyään voin jopa istua lattialla kaatumatta selälleni tai tukematta käsilläni. Liikkuvuuden jälkeen oli lihaskunto osuus. 20m juoksu, 5loikka, penkkipunnerrus 35kg / 1min, vatsalihaskestävyystesti 5min, leuanveto ja lopuksi 3000m juoksu. Sen jälkeen puhallus, suihku ja tehokas iltapäivä töissä. Olo oli kuin jyrän alle jääneellä.
Kuntotesti_Weela
Väsy painoi testin jälkeen
Nykyään voin jopa istua lattialla kaatumatta selälleni tai tukematta käsilläni.

Tulokset paranivat monessa lajissa mm. vatsalihakset 291–>326, leuanveto 12–>14, penkkipunnerrus 33–>34. Liikkuvuudessa eteentaivutukseen tuli 7cm lisää, sivutaivutukseen 3 cm ja lantion kiertoon 13 cm. Oli mahtavaa saada konkreettinen havainto tehdyn työn tuloksista!

Penkkipunnerrus_Weela
Minuutti aikaa ja niin monta toistoa kuin jaksaa. Painoa 35 kg.

 

Vatsalihakset_Weela
Viiden minuutin vatsalihastesti. Oli muuten pitkiä minuutteja.
Harjoittelu on ollut mukavaa. On ollut tavoite, jota varten harjoitella ja treeniohjelma, jota noudattaa, niin homma on mennyt kuin itsestään. Kestävyyslenkkejä on jäänyt jonkin verran välistä pimeyden, pakkasen, reissujen ja muiden hyvien syiden vuoksi, mutta eihän se kestävyyspuoli hiihtokisoissa olekaan niin tärkeää. Weela on pitänyt huolen lihaskunnosta. Ei ole tarvinut syitä haeskella, treeniä on tullut niin töissä kuin kotonakin.
Weela_irvistys
Treeni on välillä vaatinut pientä irvistystä
Nyt sitten vain herkistellään, tankataan ja hiotaan sotasuunnitelmat valmiiksi. Kaikki muu on tehty.  Usko on kova, että kulta tulee Suomeen.
Niinkuin suomalaiset urheilijat aina, niin mekin: ”Tehdään parhaamme ja katotaan mihin se riittää”.
-Miikka
Ps. Weela on esillä kisojen avajaisissa. Tervetuloa kokeilemaan, mistä se jerkku on peräisin.

Työhyvinvointi – varman tuoton investointi

Liikunnalla hyvinvointia

Tovin aikaa sitten luin Helsingin Sanomista mieleenpainuvan uutisen. Uutisessa kerrottiin Toukolanpuiston koulusta Seinäjoella, jossa liikunta oli otettu osaksi jokaista koulupäivää ja osaksi jokaista oppituntia (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html). Kyse ei ole vain yhden koulun hankkeesta, vaan liikunnan lisääminen on koko kaupungin tavoite. Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

Jotain on tehtykin jo oikein, koska alle 5 vuotiaiden ylipainoisuus on puolittunut kuudessa vuodessa.

YLE puolestaan julkaisi uutisvideon Jyväskylän Kilpisen koulusta, jossa liikunta oli myös otettu osaksi kouluarkea (http://yle.fi/urheilu/3-9354355). Nämä esimerkkitapaukset eivät ole suinkaan ainoita kouluja, joissa näin on tehty. Laajemminkin on huomattu, että liikunnalla positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja jaksamiseen, kuten videon alakoululainenkin toteaa ”liikunta virkistää aivoja ja jaksaa taas ajastella ja laskea sitä matikkaa”.

Taukoliikunta kuuluu osaksi työpäivää. Weelasta siihen saa loistavan kaverin.

Lisää kilpailukykyä

Kilpailukyvyn ja suuremman voiton tavoittelun takia työpaikoilla on käytetty paljon voimavaroja työn tehostamiseen. Läpimenoaikoja on laskettu ja prosesseja hiottu, tehokkaampia työkaluja hankittu, ostettu robotteja ja uusia tuotantokoneita, kehitetty automaatiota ja älyä. On investoitu. On sijoitettu rahaa siinä uskossa, että investointi maksaisi itsensä korkojen kera takaisin. Parempina tuotteina, tuotannon tehokkuutena jne. Investoimalla on säästetty.

Minulle on joskus opetettu, että suurimmat säästöt saadaan sieltä, missä on suurimmat menot. Mitä jos työntekijäkulut vievät leijonanosan yrityksen kassavirrasta. Miten silloin voidaan säästää ja tehostaa?  Miten suunnittelutoimistoissa, virastoissa, pankeissa, työnjohdossa… , työpaikoilla, jossa työn tehokkuus on ajattelussa, luovuudessa, yhteishengessä ja työpaikan ilmapiirissä. Miten lisätään tehokkuutta ja tuottavuutta – jolloin vähemmällä saadaan enemmän? Ihmiselle kun ei voi lisätä päivityksillä älyä ja nopeutta (ainakaan vielä), kuten koneille.

Investoinnille tuottoa

Investoimalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan saada sijoitukselle moninkertainen, jopa kuusinkertainen, tuotto. Eli kun laitetaan euro eteenpäin, saadaan kuusi tilalle. Kuitenkin usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Usein merkillisesti ajatellaan, että hyvinvointiin voidaan panostaa, kun on ”löysää rahaa” ja ylimääräistä, mutta todellisuudessa kyse on kannattavasta ja tuottavasta sijoituksesta. Pikemminkin toisinpäin raha kannattaa ottaa sieltä, missä se on ”löysästi kiinni”.

Säästöt syntyvät sairauspoissaolojen vähentymisenä ja tehokkuuden parantumisella. Tehokkuutta parantavat monet asiat. Hyvinvoinnin kasvaessa työilmapiiri paranee, ajattelu tehostuu ja luovuus lisääntyy, työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen ilme ja brändiarvo kasvaa jne. Hyvinvoiva ihminen näyttää myös ulospäin hyvinvoivalta, se toimii yrityksen käyntikorttina ulospäin ja on osa markkinointia. Jokainen työntekijä on siis itsessään osa markkinointia.

Hyvinvointi tai pahoinvointi, ihan kummalta kantilta sen haluaa ajatella, ei ole mikään merkityksetön seikka. Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan puutteellisen työhyvinvoinnin hinta on Suomelle 41 miljardia vuodessa. Siellä olisi ”löysää rahaa” tarjolla niille, jotka haluavat saada etua kilpailijoihin ja parantaa kilpailukykyä.

Ps. Hyvä tapa investoida hyvinvointiin on panostaa työpaikkaliikuntaan. Käy tutustumassa weelaan ja tilaa se ennakkoon! Vielä on ennakkotilaajan edut voimassa. Toimitukset alkavat tammikuussa.

-Miikka

 

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005002245.html

http://yle.fi/urheilu/3-9354355

http://yle.fi/uutiset/3-8639642

Työhyvinvointi

 

 

 

 

 

Tästä se lähtee – Kohti MM-kisoja

Vuosi 2017 on suuri vuosi suomalaiselle hiihdolle. Vuoden aikana täällä kotimaassa järjestetään kahdet hiihdon MM-kisat, Maastohiihdon maailmanmestaruuskisat Lahdessa ja umpihankihiidon MM:t Pudasjärvellä. Päätimme Weela porukan kanssa kantaa kortemme kekoon suomalaisen hiihdon puolesta osallistumalla kisoihin ja nostamalla suomalaista hiihtoa taas maailmankartalle. Lahti sijaintinsa puolesta on valitettavan kaukana Oulusta, joten loogisempi vaihtoehto on lähteä helmikuussa Pudasjärven pippaloihin.

Retkelle tarvitaan rautaista kuntoa ja tekemisen meininkiä. Siispä heitimme haalarit niskaan ja aloitimme reenaamisen kohti kisoja.

Keräsimme Weela-tiimiin 5 nohevaa soturia sekä ammattitaitoisen valmentajan, tavoitteenamme selviytyä kunnialla vaativasta viikonlopusta Pudasjärven villissä luonnossa. Luvassa on kovaa pakkasta ja rajusti raskaita kilometrejä umpihangessa. Retkelle tarvitaan rautaista kuntoa ja tekemisen meininkiä. Siispä heitimme haalarit niskaan ja aloitimme reenaamisen kohti kisoja.

Valmistaudumme kisoihin seuraavalla ohjelmalla: peruskestävyysharjoitus 3krt/vk, lihaskuntoharjoitus 1 krt/vk, vauhtikestävyysharjoitus 1 krt/vk ja liikkuvuusharjoitus 3 krt/vk. 8 harjoitusta viikkoon on suhteellisen paljon, joten harjoitusaikojen kanssa saa olla luova.

Vauhtikestävyyden ajattelin hoitaa maanantai-iltaisin jääkiekkovuorolla. Liikkuvuusharjoitukset hoituvat kolmena iltana ennen nukkumaan menoa. Lihaskuntoharjoituksen teen tiistai-iltana kotona Weelalla, sen jälkeen, kun saan lapset nukkumaan. Peruskestävyyslenkit hoidan pyöräilemällä töihin, käymällä uimahallissa ennen töihin menoa ja viimeisen harjoituksen teen juoksemalla (talvella hiihtämällä) viikonloppuna lauantai tai sunnuntaiaamuna. Tällä järjestelyllä pyrin pitämään harjoittelun aktiivisena, niin ettei perheen yhteinen aika siitä kärsi.

Leuanveto on osa työpäivää ja harjoittelua
Leuanveto on osa työpäivää ja harjoittelua

Harjoittelua on nyt takana muutama viikko ja pidimme harjoituskauden alkuun kuntotestin, jotta näemme, kuinka kehitystä tapahtuu. Kuntotestissä mittasimme monipuolisesti liikkuvuutta, lihaskuntoa sekä kestävyyttä. Suurimmat kehityskohteet näyttäisivät minulla olevan liikkuvuudessa. Myös kestävyydessä jäi parantamisen varaa.

Homma on nyt polkaistu käyntiin hyvällä fiiliksellä ja tavoitteena on tietenkin tuoda läpsytellen kulta Suomeen (ilman Norjalaisten huulirasvaa)!

-Miikka

Sisu ja soveltaminen – Menipä maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Ei alkanut 3 kausi kovin hyvin


Ma: Väsytti. Hyvin kevyt juoksulenkki, lihaskuntoharjoitukset.

Ti: Väsytti. Hyvin kevyt kävelylenkki. Lihaskuntoharjoitukset.

Ke: Väsytti. Vein roskat.

To: Väsytti. En vienyt roskia.

Pe: Väsytti. Lähdettiin asuntoautolla reilun viikon lomamatkalle

Lomalla:  maastopyöräilyä ja lenkkeilyä metsässä.

Tuntui kivalta juosta ja pyöräillä mäkisiä maastoja. Ukonilma rankkasateineen yllätti useammin kuin kerran, mutta sekään ei haitannut. Kevennettyä harjoittelua metsäreiteillä lätynheiton muodossa. Ja Weelalla on eittämätön etu – kuntosali siellä missä sinäkin. Viikko meni tosi kivasti!


Takaisin arkeen ja kohtaamiseen

Joskus lenkillä saa seuraa toisesta kuntoilijasta ja näin kävi minullekin. Kohtasimme lenkkini alussa olevassa risteyksessä. Lenkkikaveri kertoi lähteneensä 20km aamulenkille ja minä puolestani sanoin suunnitelleeni 60km aamupyöräilyä. Näin mentiin, alkumatka mukavasti rupatellessa. Pian kävi ilmi, että kaverini oli kovakuntoinen aktiiviharrastaja – “puoliammattilainen” – jolle erilaisista kilpailuista oli kertynyt kotiintuomisina koko joukko pystejä ja muita palkintoja. Tämä näkyi vauhdissa. Yritin taistella mukana, mutta puhumaan en enää pystynyt, tuloksena vain heikkoja niinpä ja joopa puuskahduksia. Toivonani oli, että kestäisin 10km kohdalle, jolloin kaverini suunnitelmien mukaan kääntyisi kotiinpäin.  Ja sitten kuulin tuon musertavan lauseen – “kun sattui näin mukavasti yhteinen lenkki, niin jospa minäkin kiertäisin tuon kuuskympisen.”

Silmissä musteni, yritin hymyillä, varmaan meni lähinnä irvistykseksi, mutta ääntä en enää saanut. Periksi ei annettu. Jalat huusivat tuskasta, keuhkot tuntuivat olevan repeämässä, mutta mukana tultiin. Keskustelu  osaltani jäi muutamaan päännyökkäykseen. Näin matka taittui, ja tuon 60km yhdessä pyöräiltyämme, kaverini kääntyessä kotiinsa menevälle tielle, hän sanoi: on paljon mukavampi pyöräillä kun on juttukaveri. Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Juu, minä kähisin. Kun selkä oli hävinnyt mutkan taa heittäysin seläleen pientareelle huohottamaan. Eikä minun tarvinnut makoilla kuin vaivaiset 20 minuuttia, kun jo kykenin taluttamaan lopun 200 metriä kotiin.

Jakson loppuun ja seuraavan alkuun mahtui myös lapin matka, juoksua ja maastopyöräilyä Enontekiöllä. Pöyrisjärven ympäristö on todella mukavaa pyöräilymaastoa,  siellä voi halutessaan yhdistää pyöräilyn esim. vaellukseen ja kalastukseen. Näin mekin teimme.  Liikunta tuntui taas tosi mukavalta. Eikä edes renkaan puhkeaminen vesisateessa keskellä yötä 3km päässä leiristä tuntunut rassaavan. Ihmeellinen tuon lapin vaikutus ihmismieleen. Noilla lapin palkisilla muistelin keskustelua “valmentajani” kanssa. Nuo kannustavat sanat – “et tule onnistumaan- ja jos paino lähtisikin, kaikki lähtisi lihaksista, JOS ET PUREUDU RUOKAILUTOTTUMUKSIIN”. Niinpä arkioloissa täytin uskollisesti ruokapäiväkirjaa ja ajatuksena oli lapista tultaessa käynnistää oikein ohjauksessa ruoka-ja liikuntaremontti. Mutta suunnitelmat muuttuivat.

Jo lapissa tunsin silmässäni näkömuutoksia ja kotona oikeaan silmään ilmaantui varjo. Tämän aiheutti verkkokalvon irtauma, jonka hoitona on muun muassa 6 viikon rasitus- ja urheilukielto. Eli näillä mennään. Niin, paino on nyt 86kg eli 4kg lähtötasoa alempi.

-Mane

Lue myös aikaisempi Menipä Maneksi blogi – Laihdutushaasteen alkutaival: 

Laihdutushaasteen alkutaival – Menipä Maneksi

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
mauno

Mistä messuilla puhuttiin?

Matkalla kohti Tamperetta karavaanin tunnelma oli jännittynyt: näkevätkö ihmiset sen mitä me Weelassa näemme? Ja näittehän te, eikä me sitä epäiltykkään – jännitettiin vain. Vastaanotto oli lämmin ja innostunut, kiitos siitä jokaiselle messulaiselle. Saimme paljon ruusuja ja tulppaaneja palautteen muodossa, tottakai myös pari hieman kuihtuneempaa kukkaa. Kokonaisuudessaan Weelan osalta messut menivät loistavasti. Nyt vauhdilla vastaamaan kysyntään, jotta te pääsette pian vetreyttämään kehoa työn lomassa ja treenaamaan työliikunnan merkeissä. (Saa tämän laitteen ostaa tottakai jo kotiinkin.) Tässä blogikirjoituksessa käsitellään niitä aiheita, jotka olivat messuilla esillä.

tampereen-tyohyvinvointi-messut-weela
Weelan ständi Tampereen Työhyvinvointi -messuilla

Messuilta jäi käteen monia hedelmällisiä keskusteluja Weelasta, työolosuhteista, ilmapiiristä, työn aiheuttamista fyysisistä haasteista, taukoliikunnasta ja vaikka mistä muusta. Messuilla kyselyyn vastanneista 50%:lla järjestetään työpaikkaliikuntaa ja 99% uskoo liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia työntekoon. Tästä huolimatta kaikilla ei ole mahdollisuutta työpaikkaliikuntaan, miksi? Tauko- ja työpaikkaliikunnalle on tänä päivänä kysyntää, tämä oli hyvin havaittavissa keskusteluiden ilmapiiristä. Mieltä lämmitti erityisesti se, että vastanneista istumatyöläisistä yli 70% käyttäisi Weelaa työpäivän aikana. Työntekijät  ovat valmiita tekemään töitä paremman (työ)hyvinvoinnin eteen ja työnantajat satsaavat tähän enenevissä määrin. Käsitys liikunnan positiivisista vaikutuksista työhön, on siirtymässä uskomuksista käytäntöön ja työyhteisöt etsivät itselleen parhaita tapoja tämän toteuttamiseen.

taukojumppa-huoltoaseman-pihallla-viitasaari
Taukojumppa ilman verkkovirtaan Viitasaaren upeissa maisemissa

Mikä Weelassa sitten viehättää? Laitteen suomalaisuus ja desing herättivät ständin ohikulkijoiden huomion – WeelaTrainer ominaisuus sai messuilijat kiinnostumaan. Weelan desing ja näppärä koko miellyttää silmää. Se herätti toisaalta myös hämmennystä, miten tuon näköinen laite voi olla niin tehokas ja monipuolinen. Laitetta testanneet kehuivat helppokäyttöisyyttä, vastuksen tuntumaa ja useat olivat kiinnostuneita, kuinka vastus tuotetaan laitteeseen. Se tuotetaan Weelaan sähköisesti, mutta laitteella voi harjoitella myös ilman verkkovirtaa. Tällöin virta tulee laitteen sisällä olevasta akusta, jota harjoittelija lataa treenatessaan.

WeelaTrainer ihastuttaa monipuolisuudellaan. Kyseessä on applikaatio, jonka käyttäjä voi ladata omaan puhelimeensa tai vaikka yrityksen tablettiin. Jokainen harjoittelija kirjautuu ohjelmaan omilla käyttäjätunnuksilla ja yhdistää laitteet keskenään bluetoothin avulla. Weelaa käytetään tällä ohjelmalla, sieltä saa muun muassa vastuksen vaihdettua parilla klikkauksella. WeelaTrainer tarjoaa valmiiksi suunniteltuja taukojumppia sekä harjoitusohjelmia. Näissä ohjelmissa on lähdetty siitä, ettei taukojumppaajan/harjoittelijan tarvitse itse miettiä mitään. Sieltä löytyy ohjausvideot, toistolaskuri ja valmiiksi suunnitellut vastukset – eli homma on treeniä vaille valmis. WeelaTrainerissä on myös mahdollisuus suunnitella omat ohjelmat ja se kerää kaiken datan ylös myöhempää tarkastelua varten. Lisäksi sieltä löytyy kuntotesti ja tavotteiden saavuttamista seuraava liikuntakello. Siinä WeelaTrainerin mahdollisuuksista tiivistetysti. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka helposti Weelaa ohjataan.

                                         weelatrainer-applikaation-selausnakyma-treenaa     weelatrainer-applikaation-selausnakyma-profiili

Weelan ennakkomyynti alkaa 10.10.2016. Mikäli olet kiinnostunut saamaan lisätietoa tästä suomalaisesta innovaatiosta, ota meihin yhteyttä. Sinulla on myös mahdollisuus osallistua Weelan arvontaan  facebookissa. Osallistumalla voit voittaa omaksi tämän minikuntosalin. Weelalta toivotetaan kaikille osallistuneille arpaonnea!

 

Weela Työhyvinvointi -messuilla

Takana on tuhansia työtunteja, satoja suunnitelman muutoksia, pari kyyneltä ja kymmeniä heureka-hetkiä. Sitä on viilattu, testattu, purettu ja kasattu parhaaksi mahdolliseksi. Ja nyt se on valmis!

Weela -kuntolaite

Weela on valmis esittäytymään julkisesti. Ole ensimmäisten joukossa, jotka pääsevät tätä kuntolaitetta kokeilemaan. Me pakataan nämä minikuntosalit autoon ja ajellaan Kempeleestä Tampereen Työhyvinvointi -messuille 13.9-15.9.2016. Messuilta löydät meidät joka päivä klo 10-16 välillä messupaikalta A1009.

Tuotekehityksen aikana useat tuttavat ovat kummastelleet, mistä pienikokoinen laite saa tuotettua vastuksensa jopa 100kg asti. Onko se totta tai edes mahdollista? No onhan se ja tämä on Oulun omien Pelle Pelottomien ansiota. Vastaavaa ei ole olemassa, eikä minulla sen puoleen vastausta, mitä muttereita pojat ovat yhdistelleet. Tärkeintä on kuitenkin, että meille laite toimii vain nappia painamalla. Halusit sitten tehdä taukojumppaa tai kasvattaa lihasvoimaa.

Weela - kuntolaite

Weelasta tuli pieni ja pippurinen paketti, jota on helppo liikutella ja mukava katsoa. Sitä ei tarvitse työntää kotona sängyn alle piiloon ja toimistossakaan se ei vaadi isoa tilaa, mikä helpottaa huomattavasti pikaisen treenin tai taukojumpan tekemistä. Eikä sen puoleen treenin sisällöstäkään tarvitse murehtia, Weela ohjelmoi nekin valmiiksi sinun omien tavotteiden mukaisesti. Ellet sitten halua itse päättää mitä teet, sekin on tottakai mahdollista.

Kuulostaa melko hyvältä, eikö totta? Tätä pakettia on mahdollisuus päästä testaamaan Työhyvinvointi -messuilla ensimmäistä kertaa ikinä.  Koska sanonta ”ei makeaa mahan täydeltä” on puhkikulutettu kieltofraasi, vetäisemme siltä maton alta ihan kokonaan. Messuilla voit osallistua arvontaan, jonka tuotepalkintona on tottakai Weela. Osallistumalla arvontaan sinulla on mahdollisuus olla koko Suomen ensimmäinen Weelan omistaja! Ja ei hätää,  tulemme järjestämään saman arvonnan myös facebookissa, jotta kaikki voivat osallistua. Käy tykkäämässä sivusta, pysyt ajantasalla. Jes, Tampereella nähdään!

MITÄ Mahdollisuus tutustua Weelaan
MISSÄ Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC) / Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere / Messupaikka A1009
MILLOIN 13.9-15.9.2016 klo 10-16

Weela-vaaka-valk             Tyohyvinvointi_logo_web_627

Monipuolinen kuntolaite pieneen tilaan

Kotikuntolaitteiden yksi tärkeimmäksi koetuista ominaisuudesta on sen koko tai paremminkin sen pienuus. Moni ostopäätös on jäänyt tekemättä sen takia, ettei kotona ole sopivaa tilaa kuntolaitteelle. Sen ymmärtää hyvin, sillä ajatuksenakin iso kuntokeskus pienessä kerrostalokaksiossa puistattaa. Muutenkin niin rajalliselle tilalle keksitään parempaankin käyttöä. Eikä tilannetta helpota se, että yleensä kuntolaitteiden ulkonäköä ei ole suunniteltu katseita, vaan kuntoilua varten, joten ne halutaan pitää vieraiden silmiltä piilossa.

Nurkkaan ahdetut isot kuntolaitteet ovatkin monesti kaikkea muuta kuin houkuttelevan näköisiä. Suuren kokonsa vuoksi ne vievät ympäriltään kaiken elintilan. Niimpä niille löytyy äkkiä uusia käyttötarkoituksia, kuten vaaterekkinä tai pyyhkeen kuivatustelineenä toimiminen.

Kotona ei tarvitse miettiä, miltä näytän kuntoillessa, punoittavatko posket tai pömpöttääkö maha tai onko treenivaatteissa ruokatahroja. Kotona voi liikkua sen näköisenä kuin huvittaa tarvitsematta miettiä: ”mitähän muut minusta ajattelevat?”.

Miksi sitten kuntolaite pitää hankkia kotiin? Eikö kuntosalille meno olisi kaikkein helpoin valinta? Ei kaikille. Todella monet meistä vieroksuvat kuntoilla toisten seurassa. Kotona ei tarvitse miettiä, miltä näytän kuntoillessa, punoittavatko posket tai pömpöttääkö maha tai onko treenivaatteissa ruokatahroja. Kotona voi liikkua sen näköisenä kuin huvittaa tarvitsematta miettiä: ”mitähän muut minusta ajattelevat?”.

Ainoa järkevä kuntolaitehankinta on käyttöön tuleva laite. Kotikuntolaite ei saa jäädä varastoon tai autotallin nurkkiin pyörimään. Se pitää olla helposti saatavilla, kun sitä tarvitsee. Se tulee olla helposti siirrettävissä ja sen pitää olla säilytettävissä pienessä tilassa.

Weela on kehitetty tähän tarpeeseen. Pieni koko mahdollistaa Weelan hankittavaksi pieneen yksiöön tai toimistoon. Säilytysasennossaan Weela vie lattiatilaa vain noin 20 cm x 70 cm ja käyttöasennossaankin se mahtuu 60 cm x 70 cm kokoiseen tilaan. Weelan siirtely huoneesta toiseen onnistuu helposti kahvasta kantamalla.

Tyylikkään ulkomuotonsa ansiosta Weelaa ei tarvitse edes yrittää piilottaa vieraiden katseilta, vaan se saa olla keskeisellä paikalla olohuoneessa. Ja mikä parasta, ominaisuuksista ei tarvitse tinkiä yhtään! Monipuolisuudessa Weela pärjää isoille kotikuntokeskuksillekin.

Haluaisitko sinä pieneen tilaan mahtuvan monipuoliseen lihaskuntoharjoitteluun sopivan laitteen? Tutustu Weelaan

-Miikka

Laihdutushaasteen alkutaival – Menipä Maneksi

Menipä Maneksi on 63- vuotiaan lääkärin blogisarja. Kirjoituksissa kuljetaan Manen mukana laihdutushaasteessa, 6kk ja 10 kg. Sarjan blogi julkaistaan noin 3 viikon välein Weelan nettisivulla.

Ensimmäiset kolme viikkoa

Ei tästä tullutkaan pelkkää menestystarinaa. Siis liikunnan suhteen. Usein jouduin pakottamaan itseni liikkumaan ja usein en jaksanut edes pakottaa. Laiskuus voitti. Huomisen muuttaminen nyt-tapahtumaksi on yllättävän vaikeaa peruslaiskalle luonteelle. Kuitenkin joka viikko ylitin itselleni asettamani 6 tunnin liikuntamäärän ja useimmiten koin liikkumisen mielekkäänä. Vaikeinta oli lähteä tekemään varsinaista harjoitusta. Sen sijaan kävellen tai pyöräillen kauppaan yms. lähteminen tuntui helpolta.

Juoksulenkin maisemaa
Laihdutushaasteen juoksulenkit taittuvat näissä maisemissa.

Tekemässäni Weelan alkukartoituksessa havaittiin liikunnassani  puutetta sekä lihaskunto- että kestävyysliikunnan määrässä. Molempia pyrin siis edistämään. Liikunnan teho ja laatu jäivät tällä jaksolla aivan oman harkintani varaan, viisasta neuvonantajaa  ei hankkeella vielä ole.

Lihaskuntoharjoittelun luonnollinen muoto tänä jaksona oli sepelin lapionti ja kärräys sekä puiden pilkkominen. Kuntosalille ei ollut tarvetta mennä.

Kestävyysharjoittelut tulivat noista kauppareissuista, hillasuolla rämpimisestä, marjapaikkojen etsimisestä maastopyörällä, nurmikon leikkuusta ja tietenkin varsinaisista harjoituksista – juoksu, polkujuoksu , pyöräily, maastopyöräily ja kävely. Pyöräilymatkat vaihtelivat maastopyäräilyn 10-30 km matkoista maantiepyöräilyn 50-80 km matkoihin. Juoksumatkat vaihtelivat maastojuoksun 5 kilometristä 5-12 km asfalttijuoksuihin. Ja kävelymatkojen pituus vaihteli 5-15 kilometriin. Syke, silloin kuin sitä mittasin, vaihteli 120 ja 160 välillä. Yleensä pyrin pitämään vauhdin niin hiljaisena, että syke pysyi 120 ja 140 välillä.  Ja uskokaa tai älkää, mutta joskus noilla reissuilla jopa nauroin itsekseni ääneen.

Sunnuntaiaamun 11 km juoksulenkin ajatuksia

”Juoksu – ajattelin itsekseni – ehkä tämä minusta on juoksua, mutta tuolta tienviereltä katsottaessa parempi sana olisi varmaan raaahustaminen tai laahustaminen tai ehkä vielä parempi termi on lyllertäminen. Näin siis lyllersin eturepun heiluessa rytmikkäästi sivulta toiselle.  Yllättäin näin suoran päässä värikkään urheilupaidan, joka pikku hiljaa läheni – selkäpuolelta. Mutta tosiaankin vain pikkuhiljaa. Mutta suora oli pitkä ja ajatuksiin tuli jo sellainenkin yllättävä mahdollisuus, että joudun ohittamaan edellä olevan juoksijan. Näin matka eteni ja lopulta olin jo niin lähellä tätä edelläkulkijaa, että erotin tämän minua selvästi vanhemman rouvan olevan kävelylenkillä. Ja lopulta hän kääntyi  sivukadulle, ettei minun tarvinnutkaan pinnistää viimeisiä voimanrippeitä ohitukseen”

”Näin siis lyllersin eturepun heiluessa rytmikkäästi sivulta toiselle.  Yllättäin näin suoran päässä värikkään urheilupaidan, joka pikku hiljaa läheni – selkäpuolelta.”

Mikähän siinä on, että liikkuminen mielletään usein niin kovin ryppyotsaiseksi, ettei kohtalotoveri, lenkkipolulla vastaantuleva hölkkääjä, saa minkäänmoista huomiota, ei edes nyökkäystä. Minulla oli onni saada viettää pari viikkoa Floridassa muutama vuosi sitten ja tällöin aina kaikki vastaantulevat liikkujat tervehtivät ja osa toivotti hyvää päivää. Jopa maantietä amusella ajavat Harrikkalaiset nostivat kättä aamuvirkulle lenkkeilijälle. Tästä innostuneena päätin omalta osaltani ottaa tavan käyttöön myös täällä suomen hiihto-. juoksu-, kävely- ja pyörälenkeillä, lapin vaelluksillahan tämä tapa on kyllä täysin tuttu, mutta useimmiten olen täällä saanut nyökytellä yksikseni…

Mistä motivaattori?

Mikä on tämän jakson yhteenveto? Lähteminen on vaikeaa, mutta varsinaineisesti liikkuminen tuntui hyvältä.  Tähän lähtemisen tuskaan pitäisi miettiä motivaattoria. Yksi olisi tietenkin  päättää osallistuminen Thriathlonin pitkän matkan kisaan 2 vuoden kuluttu, mikä kyllä tuntuisi hyvältä haasteelta, mutta silloin olisin taas tilanteessa, jossa yksi iso projekti hallitsisi muuta elämää. Ei siis kiitos sitä. Yhdessä lähteminen voisi olla tehokas tapa saada itsensä liikkeelle, mutta itse liikunta ei eri tavoin liikkuville  välttämättä tuntuisi hyvältä.  Some tarjoaa yhden motivoivan tavan. Viesti tai reittikuvaus ystävältä, ”taas se on tehty”, saa usein riittävän motivation aikaan.

Ja paino. Se on laskenut  3 viikossa 2,5 kg. Kesälomamatkojen takia en tiedä haasteeseen alkaneen ystäväni edesottamuksia, mutta ehkä ensikerralla enemmän.

-Mane

Lue myös aikaisempi Menipä Maneksi blogi – Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia

Laihdutus ja keventäminen osana elämäntaparemonttia – Menipä Maneksi

Mauno Kurunlahti
Lääketieteen tohtori
Mauno Kurunlahti Weela